> Uinnista terveyttä ja kuntoa
> Luontouintikoulutus
> Lisätietoja
> Seuraavat kurssit

Uimassa taivaan ja veden välissä

Suomalaisilla rannoillamme voi nähdä paljon luonnonkauneutta — kuvittele kesäauringon laineista heijastuvat kuvajaiset väreilevissä rantakoivujen lehdissä. Kauniin luontoympäristön voi kokea myös muilla aisteilla: kesätuulen henkäyksen iholla, kaislikon suhinan ja rannan kukkaniityn vienon tuoksun. Uidessa pääsee sisälle veteen — järveen, jokeen, mereen, lampeen tai puroon — sisään kauneuden maailmaan. Luonto ottaa syliinsä kun antaa sen tapahtua ja antaa itselleen luvan nauttia kaikesta siitä, mitä luonto uintiympäristönä tarjoaa. Kauneuteen voi kirjaimellisesti sukeltaa.

Kauneuden kokeminen on terapiaa. Mieli lepää. Luonnon pienet yksityiskohdat alkavat saada merkitystä. Ymmärrämme, että kyse ei ole "elämän pienistä iloista" vaan juuri nämä ovat niitä arjessamme olevia suuria asioita. Luonnonvesissä uidessa monille tarjoutuu tilaisuus asettaa oman elämän arvoja tärkeysjärjestykseen.

Ympäröivän luonnon esteettisyys motivoi meitä myös liikkumaan. Nauttiessa uintiretkellä kesäisen järven kauneudesta, sitä haluaa lisää. Tätä kannattaa hyödyntää, kun haluaa aloittaa säännöllisen liikuntaharrastuksen sekä pitää luonnonkauneudesta ja uimisesta. Kokeile kuntouintia luonnonvesissä — etsi retkilläsi niin paljon kauniita asioita luonnosta mitä suinkin havaitset.

Luonnon estetiikka on opeteltava. Lapsien kanssa luontoihmeiden hämmästely on paitsi itselle laatuaikaa, myös lapsille pääomaa elämää varten. Seuraavassa muutamia esimerkkejä bongattavaksi järvessä, meressä tai joessa uidessa:

• Auringon erilainen valo keskipäivällä ja auringon laskiessa
• Yötön yö
• Kuutamo
• Laineiden kuvajaiset
• Rantakoivikko
• Lumpeet ja ulpukat
• Kaislikot
• Vesilintujen touhujen seuraaminen — esim. silkkiuikkujen soidinmenot
• Lokit taivasta vasten liitelemässä — selkäuinnissa ihailtavaa
• Hyppivät kalat ja niistä tulevat renkaat veden pintaan
• Vesikirppujen herkkyys
• Pilvien moninaisuus ja elävyys selkäuimarin näkökulmasta
• Erilaiset aallot
• Lintujen liverrys, raakkuminen ja kaikki muut ääntelyt siitä väliltä
• Tuoksut viljapelloilta, rantakoivikoista, kaislikoista ja mereltä

Uinnista terveyttä ja kuntoa

Liikunnan on lukuisissa tutkimuksissa todettu parantavan terveyttä. Terveyttä parantavan liikunnan ei välttämättä tarvitse olla yhtäjaksoistakaan. Myös työt, joissa tulee fyysistä rasitusta ovat terveyttä edistävää liikuntaa. Tällaista liikuntaa kutsutaan hyötyliikunnaksi. Päivässä puolikin tuntia liikuntaa on hyödyllistä terveydelle. Tämän puolituntisen voi "kerätä" vaikka näin: kävely järven rannalle (5 min.), lekottelua (20 min.), uintia (10 min.), lekottelua (20 min.), järvijumppaa (10 min.) ja kävely kotiin (5 min.).

Uinti soveltuu myös ylipainoisten liikunnaksi. Se kiinteyttää lihaksia rasittamatta niveliä. Ihminen painaa vedessä vain 0 — 4 kiloa. Liike-energian lisäksi uimari kuluttaa energiaa ympäröivän veden lämmittämiseen. Laihduttava uinti on pitkäkestoista, harjoittelukerran tulisi olla ainakin tunnin pituinen. Lisäksi tunnin harjoittelun jälkeen rasvoja alkaa palaa huomattavasti enemmän kuin ensimmäisen tunnin aikana. Sykkeen tulee kuitenkin olla riittävää. Syke tulee olla tällöin 50 — 60 % maksimisykkeestä. Pelkkä käsiliikkeillä avustettu kelluminen järven tai meren selällä ei laihduta, vaan uinnissa pitää olla rasituksen tuntuakin. Rasitusta ei saa kuitenkaan olla niin paljoa, että ei jaksa uida pitkää aikaa.

TERVEYSUINTIPÄIVÄ

Uimisella on terveysvaikutuksia, vaikka sitä ei tee yhtäjaksoisesti:

• 10 min. aamu-uinti heti herättyäsi ennen aamiaista
• 10 min. ennen lounasta
• 10 min. ennen päivällistä
• 10 min. ilta- tai kuutamouinti

Luontouinnin tavoitteena on edistää ja lisätä...

• Lapsien ja heidän huoltajiensa terveyttä
• Perheiden yhdessäoloa niin, että toiminta tapahtuu lapsen ehdoilla
• Aikuisten ja ikääntyneiden innostusta hoitaa terveyttään vesiliikunnalla
• Vesiturvallisuutta ja uimataitoa
• Vesistöjen ja rantojen puhtautta niin, että ne tulevat ihmisille tärkeäksi oman luontouintiharrastuksen myötä
• Vesivarojen taloudellista, turvallista ja tasapuolista käyttöä
• Vesistöjen luonnonarvojen esille tuomista
• Vesistöjen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta

Suomessa on tutkitusti...

• 187.888 järveä, jonka pinta-ala ylittää 500 neliömetriä
• 42 000 kilometriä jokien rantoja
• 39 000 kilometriä merenrantaa
• kesämökkejä veden rannalla yli 450 000
• 60- ja 70-luvuilla rakennettiin suurin osa Suomen 200 uimahallista
• 80- ja 90-luvulla rakennettiin suurin osa Suomen 40 kylpylästä
• 50-55 prosenttia lapsista oppii uimaan vanhempiensa kanssa
• kuudesluokkalaisille tehdyn tutkimuksen mukaan 67 prosenttia heistä osaa uida
• 44 prosenttia alokkaista selviytyy 200 metrin uintimatkasta
• vuonna 2001 Suomessa hukkui 195 ihmistä
• sisävesien uimarannoista 98,8 prosenttia täyttää EU:n uimaveden puhtaudelle asettamat vaatimukset, rannikkovesien uimarannoista vastaavat kriteerit täyttää 98,2 prosenttia
• Suomen kesäuintikausi, jolloin vesien lämpötilat todennäköisesti ylittävät 18 asteen lämpötilan, ajoittuu Etelä-Suomessa toukokuusta syyskuuhun, pohjoisempana se on lyhyempi
• 50 — 60 prosenttia suomalaisista harrastaa uintia kesällä ja 15 — 20 prosenttia talvella
• Suomen Gallupin tekemässä Suuressa Liikuntatutkimuksessa 1997 todettiin uinnin olevan neljänneksi suosituimman liikuntamuodon Suomessa yli 19-vuotiaiden joukossa (573.000 harrastajaa). Ohi menevät kävely, pyöräily ja hiihto.
• 12% (280.000) mainitsi uinnin lajiksi, jota haluaisi harrastaa, mutta ei vielä harrasta. Uinnilla oli tässä kyselyssä suurempi harrastajapotentiaali kuin millään muulla lajilla.
• Uinti harjoittaa koko kehoa ja aktivoi kaikkia lihasryhmiä. Vedessä fysikaaliset ominaisuudet vähentävät monia liikuntaan liittyviä kuormitus- ja riskitekijöitä, jotka maalla toteutettavissa kestävyyslajeissa usein vaikuttavat vahingollisesti. Tapaturmavaara on pieni.

Luontouintikoulutus

Luontouintikoulutus järjestetään yhteistyössä Suomalaisen Vesiliikuntainstituutti Oy:n ja Suomen Latu ry:n kanssa. Luontouinti on uusi laji — Suomen Ladun laji se on ollut vasta vuodesta 2001 lähtien. Aiheesta on kirjoitettu kirja Vesileikit, luontouimarin käsikirja. Luontouinti-idean kehittäjä, Eevaliisa Anttila on luontouintikurssien vastaavana kouluttaja. Tänä vuonna koulutetaan järvihölkän kouluttajia, jotka voivat jatkossa pitää järvihölkän ohjaajakursseja.

Lisätietoja

• Vesistöjen pintaveden lämpötila ja levätilanne

Puhelimitse

• Kansalaisten levälinja 01080 — 8898 kesä-elokuussa, Suomen ympäristökeskus
• Merialueiden levätilanne Alg@line: 0400 — 609 269, Merentutkimuslaitos
• Oman paikkakunnan ympäristö- tai terveysviraston terveystarkastajalta
• Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy 014-449 7921

Kirjallisuutta

• Anttila, Eevaliisa: Vesileikit, luontouimarin käsikirja. Edita, 2002. Tilaa kirja Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista!
• Anttila, Eevaliisa: Luontouimarin kuntopysäkki — Järvijumpasta elämänvoimaa!

Seuraavat kurssit

Kurssien aika- ja paikkatiedot löydät Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kurssikalenterista.