Vesivoimistelu

Vesivoimistelu on aikuisten suosituimpia ryhmäliikuntamuotoja. Talvisin kymmenet-, ellei peräti sadattuhannet suomalaiset hoitavat kuntoaan uimahallien ja -altaiden vesijumpparyhmissä. Toiset vesivoimistelevat itsekseen uimareissulla kylpylöissä tai kuntouinnin lomassa uimahalleissa. Vesi on liikkumiselementtinä kuin tavaratalo — erilaisille ihmisten tarpeille ja toiveille löytyy valikoimaa.
 
Vesivoimistelun tavoitteet:
  • Nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen
  • Lihasvoiman ylläpitäminen ja lisääminen
  • Tasapainon ja koordinaation kehittyminen
  • Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lisääntyminen
  • Lihasten jännityksen väheneminen ja elastisuuden paraneminen
  • Kipujen väheneminen
  • Ilo ja virkistys
  • Mielekäs vapaa-ajan käyttö ja sosiaaliset kontaktit

Faktoja vesivoimistelupaikoista Suomessa

  • Uimahalleja on 264 — niistä suurin osa rakennettiin 70-luvulla
  • Uimahalleista suurin osa, 149, on pieniä alle 250 neliömetriä vesipinta-alaltaan, keskisuuria on 90 ja suuria uimahalleja (yli 500 neliömetriä) on 25
  • Nykyiset uimahallimme muodostavat Suomessa noin 505 miljoonan euron varannon ja vuotuiset käyttökustannukset ovat 84 miljoonaa euroa
  • Erityisryhmät, lapset ja ikäätyneet ovat uimahallien aktiivikäyttäjiä
  • Uimahallissa käy säännöllisesti 13% 60 — 69-vuotiaista ja 24% yli 70-vuotiaista
  • Kylpylöitä on 46, suurin osa niistä rakennettiin 80- ja 90-luvuilla
  • Kuntoutuslaitoksia on noin 100
  • Muita terveydenhuoltolaitoksia, joissa on uima-allas, on noin 100 (sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit, kehitysvammalaitokset jne.)
  • 187.888 järveä, jonka pinta-ala ylittää 500 neliömetriä
  • 42.000 kilometriä jokien rantoja
  • 39.000 kilometriä merenrantaa
  • Kesämökkejä veden rannalla yli 600.000

Uimahallit ja kylpylät löydät LIPAS-tietokannasta

Vesivoimistelun hyödyt

  1. Vesivoimistelu auttaa sinua pääsemään kuntoon ja pitämään itsesi kunnossa.
  2. Vedessä on nosteen vuoksi helppo tehdä sykettä kohottavia harjoituksia, jotka parantavat yleiskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Erityisesti tästä on hyötyä niille, jotka eivät kuivalla maalla voi syystä tai toisesta tehdä aerobista harjoittelua. Toisaalta vedessä voi harjoitella hyvin myös matalatehoisesti, koska ihminen painaa vedessä vain noin neljä kiloa.
  3. Nivelten liikerajoituksia voi vesivoimistellessa vähentää hyödyntämällä nostetta harjoitellemalla vaakatasossa, ylhäältä alas tai alhaalta ylös suuntautuvin liikkein. Noste vähentää niveliin kohdistuvaa painetta ja vähentää liikekipuja erityisesti lonkissa ja polvissa. Näin kävely-, juoksu- ja hyppyharjoitukset ovat mahdollisia myös sellaisille, jotka eivät kuivalla maalla näitä pysty tekemään.
  4. Lihaskivut ja jännitys vähenevät, kun hyödynnetään lämmintä vettä ja veden hierovaa vaikutusta.
  5. Lihasvoimaharjoittelussa voi hyödyntää veden ominaisuuksia lisäämällä tehoa nopeuttamalla liikettä, muuttamalla liikkeen suuntaa, lisäämällä vastuspinta-alaa asentoa muuttamalla tai apuvälineitä käyttämällä.
  6. Vesivoimistelua voi harrastaa monissa paikoissa, esimerkiksi mökkirannoilla, uimarannoilla ja missä tahansa luonnonvesissä, missä uimaria pohjaa n. rinnansyvyydessä tai rakennetuissa uimapaikoissa — uimahalleissa, kylpylöissa ja uimaloissa.
  7. Vesivoimistelu auttaa pitämään useiden pitkäaikaissairauksien oireita kurissa ja vähentää joillakin kipulääkkeiden tarvetta. Tällaisia ovat muun muassa reuma, muut TULE-sairaudet, hengityselinsairaudet ja sydänsairaudet.
  8. Vesivoimistelijan ei tarvitse välttämättä osata uida eikä kastaa päätä veteen.
  9. Vesi vastustaa ja tukee liikettä sen mukaan millaiset ovat yksilölliset tarpeesi.
  10. Vesivoimisteluryhmiä tai -ohjelmia löytyy ohjelmia mm. huippukuntoisille, selkäsairaille, niskakipuisille, lonkkakipuisille, raskaana oleville, uusille äideille, vanhemmille ihmisille ja äiti-lapsi -pareille.
  11. Vesivoimistelulla voidaan tarpeen mukaan parantaa yleis- ja lihaskuntoa, lihasten venyvyyttä, nivelten liikkuvuutta, ryhtiä, lihastasapainoa ja yleistä rentoutuneisuutta sekä myös laihduttaa.
  12. Harjoitella voi yksin tai ryhmässä, ohjaajan opastuksella tai selkeiden omatoimiohjelmien mukaan.
  13. Vesivoimistelusta saat terveyttä, elämänvoimaa ja puhtauden tunnetta.
  14. Vesivoimistelu aiheuttaa hyvin harvoille lihasharjoitusten jälkikipuja.
  15. Vesivoimistelussa saa osaamisen ja onnistumisen kokemuksia.

Tutkimus vesivoimistelun tehosta

Turhaan eivät kymmenet tai ehkä jopa sadat tuhannet ihmiset liikuta uimahallivesiä, sillä vesivoimistelu on Tiina Kososen opinnäytetyön mukaan tehokasta kestävyysliikuntaa, mutta myös voimaharjoittelua. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle tehty terveystieteiden opinnäytetyö Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittavuuden arviointi vesivoimisteluliikkeiden aikana on kuvattu artikkelissa, jonka löydät täältä. Tutkimusliikkeiden pohjalta laadittu 34 minuutin tehovesijumppa on ohjeineen ja kuvineen käytettävänäsi täällä.

Sivun alkuun

 

Vesivoimistelun historiaa

3000 eKr: Kiinalaiset harrastivat terveysvoimistelua vedessä ja egyptiläiset hoitivat itseään vedessä.

2500 eKr: Antiikin kreikkalaiset hoitivat itseään vesiliikunnan avulla.

200 jKr: Antiikin Rooman kylpylöiden kukoistusaikaa. Kylpylät olivat kulttuurikeskuksia, joissa oli mm. kirjasto ja kokoustiloja. Kylpyläosastoilla sai hoitoja ja hierontaa.

1000: Eurooppalaisen kulttuurin kylpylät saivat keskiajalla suosiota. Erilaisia hoitavia vesiä käytettiin ja vesissä liikuttiin rituaalien ja seuraleikkien pyörteissä.

1500: Kylpylät kiellettiin siveellisyyteen vedoten, tartuntatautien pelossa ja polttopuiden loppumisen tähden.

1700: Terveyskylpylöiden uusi kukoistus, säätyläiset hoidattivat itseään kylpylöissä.

1830: Helsingissä aloitettiin uimaopetus.

1838: Perustettiin Suomen ensimmäinen kylpylä Helsinkiin.

1852: Ouluun perustettiin ensimmäinen yleinen kylpylaitos rannalle ("Kylpyhuone Terveys"). Näissä pienissä uimahuoneissa saattoi maksua vastaan pulahtaa veteen.

1860: Uimaopetusta järjestettiin yleisesti Euroopan rannoilla.

1880: Uinnin opetus yleistyi Suomessa ja uinnin suosio lisääntyi. Polioinvalidien kuntouttaminen vesivoimistelun avulla aloitettiin.

1928: Ensimmäinen uimahalli avattiin Suomessa (Yrjönkadun uimahalli Helsingissä).

1940: Saksassa alettiin kuntouttaa sotainvalideja ensimmäisen maailmansodan loppupuolella. Saksalainen vesiliikuntakuntoutus levisi muualle Eurooppaan, Skandinaviaan ja Suomeen.

1970: Suurin osa Suomen uimahalleista rakennettiin 70-luvulla.

1980: Suurin osa Suomen kylpylöistä rakennettiin 80- ja 90-luvuilla.

1993: Hydrobic aloitettiin Uimaliiton, Kuntourheiluliiton ja Svolin toimesta

2004: Vesijuoksu tuli suosituksi vesiliikuntamuodoksi.

2005: AquaTrain-ryhmät aloitettiin Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimesta.

Seuraavat kurssit

Kurssien aika- ja paikkatiedot löydät Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kurssikalenterista.