Päänsärkytytkimus

HipperSmile-käsivastusharjoittelu: Vesiliikuntaohjelma työikäisille naisille, joilla esiintyy jännityspäänsärkyä

Jännityspäänsärky on yleinen ongelma, josta kärsivät kaikenikäiset miehet ja naiset. Yleisimmin sitä esiintyy työikäisillä. Yli puolet ihmisistä kärsii jännityspäänsärystä jossain vaiheessa elämäänsä. Jännityspäänsärkyyn ei ole käypä hoito -suositusta, eikä sen patofysiologiasta ja hoidosta ole vaivan yleisyydestä huolimatta yksiselitteistä tutkimusnäyttöä.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa jännityspääsäryn itsehoitoa vesiliikunnan keinoin. Suomalaisen Vesiliikuntainstituutti Oy halusi testata kehittämäänsä HipperSmilen soveltuvuutta vesiliikuntavälineeksi jännityspäänsäryn itsehoidossa.

Muodostimme 10 harjoitustehtävän vesiliikuntaohjelman, joka sisälsi niska–hartiaseudun lihasharjoituksia ja venytyksiä. Tutkimusryhmämme suoritti ohjelmaa noin kahdesti viikossa kuuden viikon interventiojakson ajan. Tutkimusryhmä koostui työikäisistä naisista (n=7), joilla esiintyy jännityspäänsärkyä. Tutkimme jännityspäänsärkyä vertailemalla päänsäryn esiintyvyyttä ja kivun voimakkuutta ennen interventiojaksoa ja sen jälkeen. Seurasimme tutkimusryhmän ilmoittamien jännityspäänsärkyoireiden määrää ja VAS-kipujanan arvoa ennen interventiojaksoa ja sen jälkeen. Kartoitimme myös ryhmän kokemuksia harjoitusjaksosta. Tutkimus oli interventiotutkimus, jossa oli kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia osia.

Saamamme tulokset olivat rohkaisevia. Sekä jännityspäänsäryn oireiden määrä että VAS-kipujanan arvo laskivat tilastollisesti merkitsevästi. Myös jännityspäänsäryn esiintymistiheys näyttäisi laskeneen intervention aikana. Kokemukset harjoittelujaksosta olivat myös pääasiassa positiivisia.

Tutkimusryhmä oli melko pieni eikä käyttämäämme menetelmää verrattu muihin menetelmiin, joten tuloksiin tulee suhtautua tietyin varauksin. Vesiliikuntakertaa voidaan pitää melko kokonaisvaltaisena hoitomenetelmänä, jonka yksittäisten komponenttien osavaikutusta on tästä syystä melko vaikea arvioida. Koska interventiojakson aikana koetut negatiiviset muutokset olivat vähäiset, voidaan ohjelmaamme suositella jännityspäänsäryn itsehoitomenetelmäksi.

        Linda Ulenius ja Heikki Auvinen
        Fysioterapian koulutusohjelma
        Metropolia ammattikorkeakoulu

Jännityspäänsärystä

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Yli puolet ihmisistä  
kärsii joskus jännityspäänsärystä. Siitä kärsivät sekä miehet että  
naiset. Jännityspäänsärkyä voitaisiin kutsua myös ns. tavalliseksi  
päänsäryksi.
Jännityspäänsäryn oireita kuvaillaan seuraavasti:
”Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava  
tai kiristävä särky. Se tuntuu usein ohimoilla, myös päälaella tai  
takaraivon tienoilla. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä,  
mutta voi olla toispuoleinen. Päälaella voi esiintyä vihlaisevia,  
repiviä kipuja.
Joskus päänsärkyyn liittyy muitakin oireita: päänahka voi olla  
kosketusarka, yöllä kädet puutuvat, seisomaan noustessa on huimauksen  
tunnetta ja tasapaino tuntuu katoavan hetkeksi.
Yleensä päänsärky ei ole jatkuvaa mutta voi toistua useita kertoja  
kuukaudessa. Joskus päänsärky voi olla miltei jatkuvaa. Jos särkyä on  
useimpina päivinä kuukauden aikana, kyseessä on krooninen päänsärky.”  
(Terveyskirja Duodecim)

Lue tutkimusraportti täältä

Tutustu HipperSmileihin® täällä ja HipperSmile Liteihin® täällä