Aiempien vuosien lehdistötiedotearkisto

Tästä pääset suoraan haluamasi vuoden tiedotteisiin:

2007
2006
2005
2004
2003
2002

Kuvia

Vesiliikuntainstituutista saatavana julkaisuvapaita kuvia kysyttäessä.

Lisätiedot

Eevaliisa Anttila
Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy
Postiosoite: PL 120, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä
puh. 014 – 449 7921
GSM 040 749 3311
eevaliisa.anttila@vesiliikunta.com
www.vesiliikunta.com

Arkisto:

Uusi AquaFunk – musiikin viemänä vedessä

7. syyskuuta 2007

Vesijumpan ei tarvitse olla yksitotista ja niin hidasta, että vedessä palelee. Uusi AquaFunk-tunti on tiukka tanssitreeni erityisesti keskivartalolle ja sopii myös nuorekkaampaan makuun. –Musiikki auttaa pysymään rytmissä. Funk-musiikki, joka on soundiltaan ja tunnelmaltaan perinteistä Soulia sähköisempää, sopii erinomaisesti vesivoimistelun rytmittäjäksi. Kiihkeä intensiteetti perustuu afrikkalaisiin tansseihin ja uuden AquaFunk-tunnin musiikkilistalla on muun muassa James Brownia ja Jimi Henrixiä.

Suomalainen Vesiliikuntainstituutin kehittämä AquaFunk julkistetaan Kylpylä Kivitipussa 8.9.2007 ja sitä voi kysyä myös muista AquaTrain toimipaikoista ympäri Suomea. Näissä kylpylöissä ja uimahalleissa voit kokeilla myös muita AquaTrain tunteja, kuten AquaBailamosta, AquaPilatesta, AquaCapoeiraa tai AquaBoxingia.

AquaFunkia kokeilemaan

Uutta AquaFunkia voi kokeilla Kylpylä Kivitipussa 8.9.2007 klo 15.00. AquaFunk on perusvesijumppaa vaativampi tunti, mutta se on suunniteltu kuitenkin ihan tavallisille “matti-ja-maija-meikäläis” –kuntoilijoille. Tunnille voi osallistua, vaikkei olisi ennen harrastanut vesijumppaa tai tanssia. Median edustajilla vapaa pääsy.

Lisätietoja Kylpylä Kivitipusta http://www.kivitippu.fi/

AquaTrain –toimipaikat löydät täältä.

Lisätietoja AquaTrainista


Latino-ohjauksella vesiliikunnan kykyjenetsintäkilpailun voittoon

30. elokuuta 2007

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy järjesti ensimmäisen AquaTrainer kilpailun 25.-26.8.2007 Tampereella. Kilpailun tarkoituksena oli löytää uusia kykyjä vesiliikunta-allalle ja innostaa nuoria ohjaajia vesiliikunnan ohjaamisen uralle. Kilpailun voitti 28-vuotias, lahjakas Erika Jokinen Tampereelta. Jokinen on ammatiltaan liikuntaneuvoja ja hän on myös AquaTrain Pro Instructor.

Erika Jokisen tunti oli suunniteltu latinomusiikkiin, joka sopi hänen ohjaustyylinsä erinomaisesti. Lisäksi 5-henkinen tuomaristo piti erityisesti Jokisen ohjausteknisistä taidoista ja lavakarismasta.

Voittajana Jokinen palkittiin matkalla European Aquatic Fitness Conventioniin, 12. EAFC:iin Saksan Karlsruheen toukokuussa 2008. Konferenssi on yksi maailman suurimmista alan tapahtumista. Siellä on vuosittain yli 500 osallistujaa 15 eri maasta. AquaTrainer 2007 voittajana Jokinen tulee esiintymään AEFC:ssa. AquaTrainer 2007 kilpailu järjestettiin Suomen ensimmäisen kansainvälisen vesiliikuntakonferenssin, AquaTrainingDays 2007:n yhteydessä. AquaTrainer 2008 kilpailun ilmoittautuminen on käynnissä.

Tutustu AquaTrainer –kilpailuun täällä


Suomen ensimmäinen kansainvälinen vesiliikuntakonferenssi

23. elokuuta 2007

25.-26.8.2007 Tampereella järjestetään Suomen ensimmäinen kansainvälinen vesiliikuntakonferenssi AquaTrainingDays 2007, jossa pääpaino on kunto- ja terveysliikunnassa. Suurin osa ohjelmasta toteutetaan vedessä. Ensimmäistä kertaa Suomessa vesiliikunta-ammattilaisten on mahdollista kokeilla Ruotsissa suosion saanutta AquaBikea, Suomessa kehitettyä vesiliikuntavälinettä Hipper-Smilea ja osallistua nuoria kykyjä etsivään AquaTrainer 2007 –kilpailuun. Kansainväliset huippuohjaajat ohjaavat tunteja. - Vesiliikunnan suosion lisääntyminen lisää myös koulutuksen ja kansainvälisten tuulien etsimistä ohjaajien taholta, kertoo toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista. – Olemme iloisia, että saamme yhdessä Tampereen kaupungin kanssa järjestää tämän historiallisen tilaisuuden heidän uusilla altaillaan Tampereen uintikeskuksessa. Ensi vuoden konferenssin valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa.

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan konferenssiin.

Tutustu AquaTrainingDays:iin täällä.

 

Vesijuoksusta kampanjoidaan ympäri Suomea

20. kesäkuuta 2007

Vesijuoksu on hauska, halpa ja helppo laji. Vesijuoksun tekniikka ei ole vaikeaa. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti järjestää yhteistyössä kaupunkien kanssa "Aquajogging Finland –kampanjan", jonka tavoitteena on innostaa ihmisiä harrastamaan terveyttä edistävää vesiliikuntaa luonnonvesissä. Kampanjan puitteissa järjestetään maksuttomia vesijuoksun lyhytkursseja, vesijuoksun introja suosituilla uimarannoilla. Vesijuoksun intro on tarkoitettu lajista kiinnostuneille tai vesijuoksua jo harrastaneille tavallisille ihmisille.

Kurssilla perehdytään mm. seuraaviin aiheisiin: Vesijuoksun tekniikka, sopivan vesivyön valinta, intervalliharjoittelu vesivyöllä, vesijuoksu luonnonvesissä, syvän veden vesivoimistelu, järvihölkkääjän turvallisuus ja jalkojen suojaaminen luonnonvesijuoksussa. Kurssi sisältää sekä teoriaa että vesijuoksun kokeilua vedessä. Kurssilla on mahdollisuus lunastaa vesivyö, vesijuoksukengät ja muita vesiliikuntavälineitä edullisempaan hintaan.

Laajuus: 1-2h (puolet kurssista käytännön harjoittelua vedessä).

Mukaan: Uimapuku ja reipasta kokeilumieltä, välineet on paikalla järjestäjän toimesta.

Aquajogging Finland –kampanjan aikataulu:

TAMPERE
17.7.2006 Pyynikin ranta, klo 12-14

JYVÄSKYLÄ
16.7.2007 Tuomiojärven hiekkaranta, klo 12-14

TURKU
19.7.2007 Ruissalon ranta, kärki, klo 12-14

OULU
18.7.2007 Tuiran ranta, kahvion kohdalla, klo 12-14

HELSINKI
20.7.2007 Hietaniemen ranta, klo 12-14

 

Järvihölkkäkausi alkaa

7. kesäkuuta 2007

Nyt vesijuoksukausi alkaa luonnonvesissä. Vesistöjen lämpötilojen pitkäaikaisseurantojen mukaan pintavesien lämpötila on yli 18°C Etelä-Suomessa keskimäärin 15.6.-15.9. (Lähde: Vesileikit, Luontouimarin käsikirja). Nyt on veden lämpötila useassa mittauspisteessä Etelä-Suomessa 18°C ja näin voidaan katsoa luontouintikauden alkaneen. Kun vesi on 18-asteista tai lämpimämpää, suurin osa suomalaisista viihtyy vedessä jo pulahtamista pitemmän ajan. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti toivottaa kaikille mieltä rauhoittavia, kuntoa kohottavia ja terveyttä parantavia vesijuoksuhetkiä luonnonvesissä.
Hyödynnä halutessasi alla olevia linkkejä ja nauti kesävesistä!

 

Tanssin evoluution voi kokea vedessä

14. toukokuuta 2007

AquaDisco on uusi, aerobinen vesiliikuntatunti, jossa voi samanaikaisesti bilettää ja treenata. 45 minuutin pituisella tunnilla soivat ihanimmat disco-biisit aikajärjestyksessä vuosien varrelta Greasesta Shakiraan. Niiden tahtiin voi ohjaajan opastaman painella jalat tuttujen tanssiaskeleiden tahdissa altaan pohjaan ja samalla saa kuntotreenin, josta tulee hyvä mieli.

AquaDisco on perusvesijumppaa vaativampi tunti, mutta se on suunniteltu kuitenkin ihan tavallisille “matti-ja-maija-meikäläis” –kuntoilijoille. Tunnille voi osallistua, vaikkei olisi ennen harrastanut vesijumppaa tai tanssia.

Suomalainen Vesiliikuntainstituutin kehittämä AquaDisco alkaa 21.5.2007 AquaTrain toimipaikoissa ympäri Suomea. Näissä kylpylöissä ja uimahalleissa voit kokeilla myös muita AquaTrain tunteja, kuten AquaBailamosta, AquaPilatesta, AquaCapoeiraa tai AquaBoxingia

 

AquaPilates julkistetaan 15.2.2007

20. helmikuuta 2007

AquaPilates on kehonhallintatekniikka, josta koko keho nauttii: Ryhti, tasapaino, hengitys ja erityisesti keskivartalon lihasten toiminta paranevat. Lisäksi liikkeen aikaansaama veden virta rauhoittaa mieltä ja kehoa.

Kehonhallintatekniikat, body & mind –lajit ovat nykyisin hyvin suosittuja liikunnan muotoja, Pilates ehkä suosituin. Pilatesta harrastetaan Suomessa pääasiassa lattiatasossa jumppapatjalla. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on tehnyt perustavaa kehitystyötä veden ominaisuuksien hyödyntämiseksi suosittujen ryhmäliikuntamuotojen soveltamiseksi veteen. Nyt vuorossa on pilates-harjoittelu. MP-Pilates ohjaaja Riku Virtanen on vastanut yhdessä AquaPilates tiiminsä kanssa uuden lajisovelluksen kehitystyöstä. Hän on tehnyt diplomityön pilateksen soveltamisesta veteen. -Pilates –menetelmän tärkeimmät periaatteet ovat keskittyminen, keskustan käyttö, kontrolli, hallinta, hengitys, tarkkuus ja liikkeen virtaus ja nämä periaatteet soveltuvat hyvinkin veteen, osa jopa tehostuu, kommentoi Virtanen.

Tutustu Vesipilatestutkimukseen (PDF)

Tutustu vesipilates-artikkeliin (PDF)

AquaPilatesta kokeilemaan

12. helmikuuta 2007

Uutta AquaPilatesta voi kokeilla Ikaalisten kylpylässä torstaina 15.2.2007 klo 18.30. AquaPilates-tunnille osallistuminen ei vaadi aiempaa harrastuneisuutta, ja se sopii kaikille normaalikuntoisille ihmisille, jotka pitävät vedestä. Musiikin ja tekemisen yhdistely antaa motivaatiota. Median edustajilla vapaa pääsy ja muilta peritään vain normaali vesitropiikkimaksu.

Lisätietoja Ikaalisten kylpylästä

Vesitropiikkihinnoista

Myöhemmin AquaPilatekseen voi osallistua useimmissa AquaTrain-toimipaikoissa. AquaPilateksen lisäksi näissä paikoissa voit osallistua myös AquaBailamokseen, AquaBoxingiin ja vaikka uuteen AquaCapoeiraan.

AquaTrain –toimipaikat löydät täältä

AquaTrain lajeihin voit tutustua täällä

 

Capoeira aloitetaan vedessä – kuumien rytmien taistelutanssi!

5. joulukuuta 2006

Uusin vesiliikuntamuoto on AquaCapoeira – kuumien rytmien taistelutanssi. Capoeira on brasilialainen itsepuolustuslaji, joka on naamioitu tanssiksi. Capoeiran tanssilliset vaikutteet ovat afrikkalaisessa tanssista. Capoeira sopii hyvin vedessä toteutettavaksi. Omanlaisensa, kiehtova Capoeira-musiikki tukee liikkeiden tekemistä vedessä. AquaCapoeira sopii hyvin ensi kertaa Capoeiraa kokeileville. Vesi tukee haastavissa liikkeissä tasapainoa verrattuna kuivan maan treeniin. Veden vastus taas tekee lajista tehokkaan erityisesti laajoissa raajaliikkeissä.

AquaCapoeira julkistetaan Nokian Edenissä 10.12.2006

AquaCapoeiraa voi kokeilla tai harrastaa AquaTrain -uimahalleissa tai kylpylöissä ympäri Suomea. Toimipaikkojen yhteystiedot ja -henkilöt löydät täältä. Yksi toimipaikoista on Nokian Eden, jossa AquaCapoeira julkistetaan 10.12.2006. Lehdistön edustajat ovat tervetulleita kokeilemaan lajia 10.12.2006 klo 16.00. Tutustumiseen ennakkoilmoittautuminen allekirjoittaneelle.

Miten alkuun?

AquaCapoeira-tunnille osallistuminen ei vaadi aiempaa harrastuneisuutta, ja se sopii kaikille normaalikuntoisille ihmisille, jotka pitävät vedestä. Musiikin ja tekemisen yhdistely antaa motivaatiota.

AquaCapoeira on yksi AquaTrain -tunneista. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt vesijuoksun lisäksi muitakin uusia vesiliikuntamuotoja. Eri teemalla olevia tunteja on yhteensä AquaTrain toimipaikoissa on jo kymmenen. Muita tunteja on mm. AquaBailamos, AquaBoxing, AquaKickRock, AquaLineDance, AquaJogging, AquaHappyFeeling, AquaAttack, AquaHarmony ja AquaTrim. Seuraava uusi teema, AquaPilates, julkistetaan AquaTrain tammikuussa 2007.

Lisätietoja AquaTrainista

 

Miten hyvinvointialalle tehdään testivoittajia?

3. lokakuuta 2006

Vesijuoksu on noussut vauhdilla suosituksi liikuntamuodoksi. Vesijuoksussa käytetään kellunta-apuvälinettä, koska lajia harrastetaan syvässä vedessä. Jyväskyläläinen yritys, Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy on paitsi puhunut vesijuoksun puolesta myös valmistanut ja myynyt vesijuoksussa käytettävää Suvi® vesivyötä. Suvi® on Suomen myydyin vesivyö ja nyt myös Yleisradion Kuningaskuluttaja-ohjelman testivoittaja.

Kysymme Suvi® vesivyön tuotekehityksestä vastaavalta Hannu Perälältä Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista miten testivoittaja kehitetään? – Kuningaskuluttajan testivoitto ei ollut meille yllätys, sillä tiedämme tuotteittemme olevan hyviä. Iloisia toki olemme voitosta. Vesivyömme eivät ole hyviä sattumalta, vaan ne ovat sitä systemattisen testausprosessin johdosta. Tuotteita kehittäessämme kiinnitämme erityistä huomiota niiden käytettävyyteen ja kestävyyteen. Laajan asiantuntijaverkoston avulla olemme varmistaneet kehitystiimin teknologisen ja hydrodynaamiseen osaamisen.

Jyväskylän seudulla on tuettu hyvinvointiin liittyvän huippuosaamisen kehittymistä. Suomen ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan kaupungissa on osattu tunnistaa liikunta-alan markkinapotentiaalia sisältäviä ideoita ja toimialan kehitystä. Jykesin hyvinvointiteknologian kehittämispäällikkö Juha Hautasen mukaan liikeideoiden konseptointi on merkityksellistä, kun kehitetään hyvinvointialan menestystuotteita. – Tämä tarkoittaa käytännössä palvelun ja teknologian synergististä yhdistämistä, jotta asiakkaalle saadaan valmiita ratkaisuja, hän kommentoi ja jatkaa: - Näin on esimerkiksi tehty hienosti Suvi® vesivyön kehitystyössä. Toinen tärkeä ominaisuus menestystuotteelle on systemaattinen tuotekehitys. Olennaista on tunnistaa varhaisessa vaiheessa markkinat ja kiinnittää huomio innovaatioprosessin alkupäähän. Jyväskylän seutu aikoo edelleenkin kehittää suomalaista hyvinvointisektoria innovaatioympäristöä.

Kuningaskuluttajan testi: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1537

 

Rivitanssi vedessä - Stetsoneille roisketta ja syke ylös!

14. syyskuuta 2006

Rivitanssia voi myös vedessä. AquaLineDance on uusin vesiliikuntatunti. - AquaLineDance vahvistaa erityisesti pakaralihaksia ja jalkojen lihaskuntoa yleensäkin, sanoo vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesilikuntainstituutista ja jatkaa: - Vesi soveltuu hyvin lihasvoimaharjoitteluun, ja veden tiheyden tähden se tutkimusten mukaan parantaa lihasvoimaa ja lihasten sähköistä aktiivisuutta jopa paremmin kuin kuivaharjoittelu. AquaLineDancessa irroitellaan vedessä erilaisilla tanssisarjoilla, ja musiikissa löytyy rivitanssimusiikin rytmien lisäksi countrya, riverdancea ja can-caniä. Tunti alkaa helpoista sarjoista eikä päädy liian vaikeaan, vaan AquaLineDance on kohdennettu "matti-ja-maija-meikäläis" -kuntoilijoille. Vesi vastustaa huomaamatta iskevissä rytmeissä!

Missä?

AquaLineDancea voi kokeilla tai harrastaa AquaTrain -uimahalleissa tai kylpylöissä ympäri Suomea. Toimipaikkojen yhteystiedot ja -henkilöt löydät täältä.

UUDET AQUATRAIN TOIMIPAIKAT

  • Lappajärvellä
  • Nokialla ja
  • Joensuussa

Näiden toimipaikkojen yhteystiedot vastuuhenkilöineen löytyvät AquaTrain -toimipaikkasivulta.

Miten alkuun?

Tunnille osallistuminen ei vaadi aiempaa harrastuneisuutta, ja se sopii kaikille normaalikuntoisille ihmisille, jotka pitävät vedestä. Musiikin ja tekemisen yhdistely antaa motivaatiota.

AquaLineDance on yksi AquaTrain -tunneista. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt vesijuoksun lisäksi muitakin uusia vesiliikuntamuotoja. Eri teemalla olevia tunteja on yhteensä AquaTrain toimipaikoissa on jo kymmenen. Muita tunteja on mm. AquaBailamos, AquaBoxing, AquaKickRock, AquaJogging, AquaHappyFeeling, AquaAttack, AquaHarmony ja AquaTrim. Seuraava uusi teema, AquaCapoira, julkistetaan AquaTrain toimipaikoissa 15.12.2006.

Lisätietoja AquaTrainista

 

Aquajogging Finland -kampanjassa yleisötapahtumia ympäri Suomea

26. kesäkuuta 2006

Uuden kuntoilumuodon, vesijuoksun tekniikka ei ole vaikeaa. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti järjestää "Aquajogging Finland –kampanjan", jonka tavoitteena on innostaa ihmisiä harrastamaan terveyttä edistävää vesiliikuntaa luonnonvesissä. Kampanjan puitteissa järjestetään maksuttomia vesijuoksun lyhytkursseja, vesijuoksun introja suosituilla uimarannoilla. Vesijuoksun intro on tarkoitettu lajista kiinnostuneille tai vähän aikaa vesijuoksua jo harrastaneille tavallisille ihmisille. Kurssilla perehdytään mm. seuraaviin aiheisiin: Vesijuoksun tekniikka, sopivan vesivyön valinta, intervalliharjoittelu vesivyöllä, vesijuoksu luonnonvesissä, syvän veden vesivoimistelu ja järvihölkkääjän turvallisuus. Kurssi sisältää sekä teoriaa että vesijuoksun kokeilua vedessä. Kurssilla on mahdollisuus lunastaa vesivyö ja muita vesiliikuntavälineitä edullisempaan hintaan.

Laajuus: 1-2h (puolet kurssista käytännön harjoittelua vedessä).

Mukaan: Uimapuku ja reipasta kokeilumieltä, välineet on paikalla järjestäjän toimesta.

Aquajogging Finland –kampanjan aikataulu:

TAMPERE
Pyynikin ranta 18.7.2006 klo 12 - 14

JYVÄSKYLÄ
Tuomiojärven ranta 12.7.2006 klo 12 - 14

TURKU
Ruissalon ranta, kärki 20.7.2006 klo 12 - 14

OULU
Tuiran ranta 14.7.2006 klo 12 - 14

JOENSUU
Ilosaaren ranta 4.7.2006 klo 12 - 14

HELSINKI
Hietaniemen ranta 19.7.2006 klo 12 - 14

 

Ohjeet vesijuoksun aloittamiseen – helleliikuntavinkki juhannukseksi

20. kesäkuuta 2006

Vesijuoksu on lisänyt suosiota jo parin vuoden ajan. Suomalaiset harrastavat vesijuoksua eniten juuri kesällä, mökiltä käsin tai yleisillä uimarannoilla luonnonvesissä. Vesijuoksu on helppo, hauska ja halpa liikuntamuoto, joka virkistää ihanasti kesähelteillä. Koska vesijuoksussa – toisin kuin uidessa – liikutaan pystyasennossa syvässä vedessä, niska ei kipeydy, kuten joillakin kuntouimareilla. Vyötäröllä käytetään kelluketta, vesivyötä, ja matka taittuu kesävesien kauneudesta nauttien.

Nyt on ihanteelliset olosuhteet vesijuoksuun: vesi on Etelä- ja Keski-Suomessa jo uintilämpöistä (18–21°C), runsaita leväesiintymiä ei vielä ole, ja lomatunnelmaan on juuri päästy.

Ohjeet vesijuoksun aloittamiseen julkaisuvapaasti käytettävissä, kun lähde www.vesiliikunta.com mainitaan. Ohjeissa mm.

  • Valmistautuminen vesijuoksuun
  • Vesivyön pukeminen ja kokeilu vedessä
  • Perusvesijuoksun tekniikka

Vesijuoksuvälineen tuotanto keskitetään Keski-Suomeen

14. kesäkuuta 2006

Vesijuoksusta on parin vuoden aikana tullut Suomessa suosittu kuntoilu- ja virkistysmuoto. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti myy ja markkinoi vesijuoksuun tarvittavaa liikuntavälinettä, vesivyötä kahdella omalla tuotemerkillään: Suvi®- ja Hipper®-vesivyö. Nämä ovat kotimaisia vesivöitä. Suvi®- ja Hipper®-vesivyöt ovat kehittyneet alan brändeiksi, ja ne ovat myös vesivyömarkkinoiden markkinajohtajat, vaikka kilpailevia tuotteita valmistetaan kaukoidässä Suomen markkinoille. Nyt Suomalainen Vesiliikuntainstituutti keskittää tuotantoaan Keski-Suomeen. 14. kesäkuuta ensimmäiset keskisuomalaiset vesivyöt ovat lähteneet urheilukauppoihin ja Stockmann-tavarataloihin, jotka ovat Suvi®- ja Hipper®-vesivöiden tärkeimmät jakelukanavat. Vyöt lähtevät Saarijärveltä, missä tuotannon loppuvaihe toteutetaan, ja missä on myös Vesiliikuntainstituutin uusi varasto ja lähettämö. Vesivyötuotannon alkuvaiheen toimijat ovat jyväskyläläisiä yrityksiä.

Toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila arvelee kuluttajien saavan keskittämisellä entistä parempaa palvelua: – Olemme tehneet vesivyön kehitystyötä yhdessä monien huipputoimijoiden kanssa, ja näitä yhteistyökumppaneita löytyy paljon myös Keski-Suomen hyvinvointiteknologiaverkostosta. On luonnollista keskittää toimintoja tällaiselle osaamiskeskusalueelle, Anttila perustelee ratkaisua ja jatkaa: – Olemme ylpeitä siitä, että suomalaisten rakastama kesäliikuntaväline tehdään Järvi-Suomessa.

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti ja Suomen Latu ovat yhteistyössä kouluttaneet ohjaajia ja harrastajia vesijuoksuun, jota arviolta kymmenet tuhannet suomalaiset harrastavat eniten juuri kesällä.

 

Anttila nimetty AEA:n koulutusasiantuntijaksi Pohjois-Eurooppaan

10. toukokuuta 2006

Aquatic Exercise Assosiation eli AEA on maailman johtava vesiliikuntajärjestö, erityisosaamisalueena on vesivoimistelu. Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja ja vastaava kouluttaja Eevaliisa Anttila nimitettiin 26.3.2006 AEA:n kansainväliseksi kouluttajaksi ja vesiliikunnan koulutusasiantuntijaksi — englanniksi AEA International Training Specialist. Hänen vastuualueenaan on Pohjois-Eurooppa. AEA:n 18. kansainvälisen vesiliikuntakonferenssin IFAC 2006:n yhteydessä pidetyssä nimitystilaisuudessa Orlandossa Yhdysvalloissa uusia kansainvälisiä kouluttajia nimettiin yhteensä neljään maahan: Suomen lisäksi Brasiliaan ja Meksikoon sekä espanjaa puhuvien USA:laisten markkina-alueelle. Nimityksen myötä Suomessa aloitetaan AEA:n koulutustoiminta ja sertifioinnit. AEA on vesiliikuntakoulutuksen globaali markkinajohtaja. AEN:n sertifiointien järjestämisestä tulee vastaamaan Suomalainen Vesiliikuntainstituutti.

Jo 45.000 vesiliikunnan tutkintoa

AEA:n toiminnanjohtaja Angie Proctor on tyytyväinen järjestön kansainvälistymiseen: — Vesiliikunnan suosio lisääntyy koko ajan useissa maissa. AEA:n tavoitteena on tukea vesiliikuntatoimialan turvallista ja tehokasta kasvua ja kehitystä globaalisti niin, että vesiliikunta tukee yhtä paremmin kaikkien ihmisten terveellisiä elämäntapoja. Nyt tehtyjen nimitysten jälkeen AEA:n kansainvälisiä koulutusasiantuntijoita on yhteensä 26 ja toimintaa yli 50 maassa. AEA on sertifioinut yhteensä 45.000 vesiliikunnan ammattilaista. Eräs merkki toimialan kasvusta on konferessin kasvu: IFAC 2006 konferensiin 25. — 29.3. Floridan Orlandossa osallistui yhteensä yli 750 henkilöä, mikä oli 100 enemmän kuin viime vuonna. Konferenssiin osallistui ihmisiä yli 32 maasta.

 

Ensi kesän liikuntavinkki — perheleikit vedessä

12. huhtikuuta 2006

Kun lapselta kysyy mikä kesässä on kivointa, useinmiten saa vastaukseksi “uiminen”. Eikä lasten kesäinen uinti ole hyödytöntä, sillä yli puolet suomalaisista lapsista oppii uimaan vanhempiensa kanssa vedessä peuhaamalla ja leikkimällä. Uimataito taas on pienille suomalaisille sekä tärkeä henkivakuutus että terveysliikuntataito koko elämää ajatellen. Perheen yhteisistä vesileikeistä nauttivat myös vanhemmat, ja lisäksi leikit vahvistavat perheyhteyttä. Seuraavassa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin vesileikki- ja välineideat kesän vesileikeiksi. Harjoitukset opettavat lapselle uimataitoon tarvittavia valmiuksia.

  1. Rohkea veteen meno: Vanhempi ja lapsi asettuvat metrin etäisyydelle rannasta vedetylle viivalle seisomaan. "Yks, kaks, kolme" -yhteishuudosta kumpikin ryntää juoksemalla veteen vyötärönsyvyyteen niin, että vesi roiskuu.
  2. Oikea hengitystekniikka: Puhalletaan veden pintaa pitkin kelluvaa puhalluslelua, ankkaa, solumuovilelua tai kesäkukan kukintoa aikuiselta lapselle ja takaisin.
  3. Kastautuminen: “Yks, kaks, kolme, istu isän polvell', äiti sanoi älä istu, isä sanoi istu vaan!” Yhdessä hypitään vastakkain kädet käsissä lorun tahdissa ja lopuksi kastaudutaan veteen kaulaa asti opottautumalla.
  4. Veden alle painautuminen: Aikuinen heittää lapselle uppoavan lelun, kiven tai lusikan ja pyytää tätä sukeltamaan lelun pohjasta.
  5. Kelluminen: Vanhempi tukee selinkellunnassa olevaa lasta selän alta vaaka-asentoon pinnalle. Aikuinen ei nosta lasta ylös vaan tukee vain kevyesti ja on “henkisenä tukena” kun lapsi opettelee veden kantavuuteen luottamista. Aikuinen voi laulaa “Tuiki, tuiki tähtönen” tai jotain muuta rauhallista laulua.
  6. Liukuminen: Aikuinen näyttää liukumisen ja pyytää lasta tekemään perässä: Kädet eteen yhteen niin, että pää jää olkavarsien väliin. Aikuinen liukuu veden pinnalla virtaviivaisesti kasvot pohjaa kohti ja pyytää lasta liukumaan luokseen samalla tavalla kuin kala.
  7. Ensimmäiset uimaliikkeet: Sama juttu kuin edellä, mutta kauho käsillä samalla kun liu'ut. Työnnä vettä taaksepäin kuin myyrä, joka kaivaa käytävässään multaa taakseen kauhomalla.

Kelluva puhalluslelu auttaa lasta rentoutumaan, kiinnittää hänen huomionsa muuhun kuin jännittämiseen ja opettaa puhallusleikin kautta myös tahdonalaisen ja rytmiseen hengityksen. Nämä hengitystaidot ovat uimaan oppimisen A ja O.

Uppolelu on kätevä leikkiväline, jonka avulla monet lapset ovat huomaamattaan sukeltaneet ensimmäisen kerran. Vanhemmat voivat ohjata aarteen etsimistä niin, että aluksi ei tarvitse sukeltaa saadakseen lelun poimittua veden alta. Myöhemmin, kun kahluusyvyydessä on kuivin kasvoin poimittu uppolelua riittävästi, voi lelu “joutua” sukellussyvyyteen.

Vesivyö auttaa sekä lasta uimaanoppimisessa että vanhempia lasten avustamisessa ja leikittämisessä. Vesivyöstä on erityisesti hyötyä kellumisen, liukumisen ja ensimmäisten uintiliikkeiden opetteluvaiheissa. Vesivyö sekä aikuisella että lapsella tukee pikkupolskijoideb kahluusyvyydestä irrottautumista, rohkeuden lisääntymistä sekä oikean liuku- ja uintiasennon löytymistä.

Lisätietoa lasten vesileikeistä ja välineistä löytyy osoitteesta www.vesiliikunta.com. Ajankohtaisista julkaisuista löytyy paljon lisää maksuttomia vesileikkejä ja -harjoituksia.

Lataa tämän tiedotteen harjoitukset havainnollistavine kuvineen (PDF).



Stressi liukenee uudessa AquaHarmony-vesirentoutuksessa

24. helmikuuta 2006

AquaHarmony rentouttaa nopeasti ja syvään. AquaHarmony on kehitetty rentoutusmenetelmäksi stressaantuneille ihmisille ja erilaisista jännityksistä eroon haluaville. Menetelmässä käytetään hyväksi veden rentouttavia vaikutuksia, joita tehostetaan kelluttamalla rentoutujaa uima-altaassa. Lisäksi keinuva liike, veden virta iholla, kevyet venytykset ja hieronta tehostavat rentoutusvaikutuksia. Vedenalainen meditatiivinen musiikki erikoiskaiuttimista ja oikein lämmin kylpylävesi ovat AquaHarmonyyn liittyviä ylellisyyksiä. Edistyneet harrastajat nauttivat eniten AquaHarmonyn vedenalaisista tekniikoista, joissa nenänsuljinta käyttämällä voidaan upottaa rentoutuja veden alle ja tällöin erikoinen vesirentoutuskokemus myös syvenee. — Uskomme, että AquaHarmony on tulevaisuuden palvelutuote, koska se on hyvin luonnollinen rentoutusmuoto ja elämänrytmi kiihtyy koko ajan, pohtii Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila.

AquaHarmonya voi kokeilla tai harrastaa useissa uimahalleissa ja kylpylöissä ympäri Suomea sekä Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kursseilla. AquaHarmony on kehitetty Suomalaisessa Vesiliikuntainstituutissa yhteistyössä hyvinvointialan tuotekehityslaboratorio Wellness Dream Labin ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa.


Isälle vesi-iloa!

1. marraskuuta 2005

Mikä lahja toisi isälle hyvää oloa ja olisi kiva myös lapsille? — Vesijuoksuun tarkoitettu vesivyö, vastaa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila. — Sporttinen Hipper Athlete on lahjavinkkini sellaisille isille, jotka nauttivat vedestä. Ja kun isä lähtee uimahallille, siinä voivat lapsetkin päästä mukaan, Anttila lisää.

Naiset ovat olleet edelläkävijöitä niin vesijuoksussa kuin sauvakävelyssäkin. Anttilan arvion mukaan 70 — 80% harrastajista on tällä hetkellä naisia, mutta miesten määrä lisääntyy jatkuvasti.

Vesijuoksu on uusi, halpa ja hauska kuntoilulaji, joka näin talven kynnyksellä onnistuu uimahallien syvässä altaassa. Lajin suosion huomaa myös uimahallien "katukuvassa". Uimahallit ovat ottaneet ilolla vastaan uuden harrastajajoukon, vesijuoksijat. Heille osoitetaan paikka kuntouimarien harjoitteluradoilla tai hyppyaltaissa. Monissa uimahalleissa on jopa omat radat vesijuoksijoille, koska vesijuoksijat eivät etene yhtä vauhdikkaasti kuin uimarit.

Laji on tehokas, sillä vesi vastustaa tuhat kertaa enemmän kuin ilma. Veden nosteen johdosta se sopii hyvin polvi- ja lonkkakivuista eroon pyrkiville tai ylipainoisille. Useimmiten vesijuoksu sopii uintia paremmin niska- ja hartiaseudun jännityksen vaivaamille. Monet eivät hallitse oikeita uintitekniikoita, ja siihen liittyvä kaula kenossa uinti tekee huonoa.

Vesijuoksu on hauska laji, jossa edetään vedessä pystyasennossa juoksuliikkeitä tehden. Apuna käytetään kelluttavaa, vyötärölle sidottavaa vesivyötä. Lajin suosion myötä vesijuoksun apuvälineet, vesivyöt ovat tulleet myyntiin urheilukauppoihin ja Stockmannille. Vesijuoksun tekniikka ei ole vaikea, mutta vesivyön tulee olla oikeanlainen. Väärin muotoiltu vesivyö aiheuttaa epäergonimista jännitystä, eikä vesijuoksija voi tehdä liikkeitä rennosti. Olennaista toimivalle vesivyölle on hyvä istuvuus ja oikein sijoittuva hydrodynaaminen nostepiste.

Vesijuoksua kannattaa kokeilla. Vesi tekee meille hyvää, ja liikunta auttaa ylläpitämään terveyttä. Näin loppusyksystä mielikin virkistyy, kun vesi pääsee vaikuttamaan ja harrastus on lisäksi edullista.

Isäinpäivä on 13.11. Hyviä vesijuoksuja koko perheelle!

Uusi tehotreeni veteen armeijan malliin

4. lokakuuta 2005

Vesi on tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma. Siksi siellä harjoittelu antaa juuri niin kovan vastuksen kuin haluaa. AquaArmyInterval -tunneilla voi puristaa itsensä kovaan treeniin. Ohjaaja ohjaa ryhmää kuten armeijassa eli selittelyille ei jää sijaa. AquaArmyInterval -tunnilla harjoitteluun kuuluu myös USA:n armeijassa käytetty menetelmä, "gutbusters". Liikkeet ovat helppoja ja tehokkaita perusliikkeitä mukaansatempaavan musiikin tahdissa. Liiketoistoissa lukumäärissä edetään seuraavina sarjoina: 8,16 ja 32 kertaa. Ja ohjaaja vaatii tottelemaan! Tunnille osallistuminen ei vaadi aiempaa vesiliikuntakokemusta, ja se sopii kaikille normaalikuntoisille miehille ja naisille, jotka pitävät vedestä ja kurista. Intervalliharjoittelu on turvallinen ja hyvä aerobista hapenottokykyä parantava harjoitusmuoto, jos muistaa ja malttaa kuunnella itseään rasitusten aikana.

AquaArmyInterval -tunneille voi ilmoittautua niitä järjestävissä AquaTrain -uimahalleissa tai kylpylöissä. AquaTrain on yläkäsite uusille, aerobisille musiikkivesiliikuntatunneille, jotka Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt. Tällä hetkellä AquaTrainia järjestetään seuraavilla paikkakunnilla, ja uusia paikkoja tulee mukaan jatkuvasti:

  • Hämeenlinna
  • Ikaalinen
  • Imatra
  • Karjalohja
  • Kirkkonummi
  • Kuopio
  • Nokia (UUSI TOIMIPAIKKA!)
  • Naantali
  • Riihimäki
  • Saarijärvi
  • Varkaus (UUSI TOIMIPAIKKA!)

Aiempia AquaTrain -tunteja ovat AquaBoxing, AquaBailamos, AquaKickRock, AquaJogging, AquaHappyFeeling ja AquaTrim. Ensi vuoden alussa julkistetaan vesirentoutustunti AquaHarmony, myöhemmin keväällä AquaAttack.

Uimahalleissa ja kylpylössä "onnellisia tunteita"

12. syyskuuta 2005

AquaHappyFeeling -tunnilla olet villi ja vapaa. Tunti on humoristinen ja rytmit afroa, show-tanssia, hip-hopia, discoa, latinoa ja rockia. Musiikkivalinnoilla on on tällä tunnilla merkittävä osuus. Vauhdikkaan ja vaihtelevan musiikin tuomilla rytmeillä ja tunnelmilla saa vesijumppaaja motivaatiota myös tehokkaaseen harjoitteluun — harjoitus tuntuu "tulevan ohessa". 15.9. julkistettava uusi AquaTrain-vesiliikuntatunti nimeltään AquaHappyFeeling kuuluu AquaTrain -toimipaikkojen tuntivalikoimaan. Näihin ryhmiin, missä myös tätä uutuustuntia järjestetään, voi ilmoittautua jo nyt.

— Suomalaisessa Vesiliikuntainstituutissa kehitetty AquaHappyFeeling on tarkoitettu kaikille ihmisille nuorista senioreihin, laihduttajille, monenlaisille kuntoliikkujille, urheilijoille peruskuntoharjoitteluun ja korvaavaan harjoitteluun sekä kaikille, jotka pitävät vauhdikkaasta menosta ja rankoistakin harjoitteista, kuvaa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kehitystyöstä vastaava Eevaliisa Anttila. — Jokainen voi tehdä kuitenkin omalla tasollaan itseään kuunnellen, koska veden ominaisuudet tukevat sekä aloittelevia kuntoilijoita että urheilijoita.

— Tunnille osallistuminen ei vaadi aiempaa harrastuneisuutta, ja se sopii lähes kaikille normaalikuntoisille ihmisille, jotka pitävät vedestä. Musiikin ja tekemisen yhdistely antaa motivaatiota. Vedessä on helpompi hallita kehoa, ja AquaHappyFeeling -tunnin tanssilliset ja luovat liikkeet onnistuvat veden alla turvallisesti toisten katseilta suojassa.

AquaHappyFeeling -tunneille voi ilmoittautua niitä järjestävissä AquaTrain -uimahalleissa tai kylpylöissä. Tällä hetkellä AquaTrainia järjestetään seuraavilla paikkakunnilla, ja uusia paikkoja tulee mukaan jatkuvasti:

  • Hämeenlinna
  • Ikaalinen
  • Imatra
  • Karjalohja
  • Kirkkonummi
  • Kuopio
  • Nokia (UUSI TOIMIPAIKKA!)
  • Naantali
  • Riihimäki
  • Saarijärvi
  • Turku
  • Varkaus (UUSI TOIMIPAIKKA!)

Näiden toimipaikkojen yhteystiedot vastuuhenkilöineen löytyvät AquaTrain -toimipaikkasivulta.

Aiempia AquaTrain -tunteja ovat AquaBoxing, AquaBailamos, AquaKickRock, AquaJogging ja AquaTrim. Näiden ja nyt julkistettavan AquaHappyFeeling -tunnin rinnalle tulee 10.10. Julkistettava AquaArmyInterval, ja uusia tunteja tulee jatkossakin jatkuvasti. Ensi vuoden alussa julkistetaan vesirentoutustunti AquaHarmony, myöhemmin keväällä AquaAttack.

 

Voimavesijuoksunäytöksiä ympäri Suomea

5. heinäkuuta 2005

Tällä hetkellä suomalaiset vesijuoksevat mökkirannoillaan. Vesijuoksusta on tullut parissa vuodessa kymmenien tuhansien harrastajien suosima liikuntamuoto ja sen kasvu jatkuu edelleen. Vesijuoksu voi joistakin näyttää aluksi hassulta, mutta kun sitä kokeilee, siihen hurahtaa helposti. Se on tehokas ja turvallinen laji. Vedessä juostaan niin syvässä, että jalat eivät yllä pohjaan. Vyötäröllä käytetään vesivyötä, joka kelluttaa niin, että pää pysyy veden pinnan yläpuolella vaivatta. Pystyasennossa edeten pääsee eteenpäin juoksuliikkeillä, voi nauttia kauniista vesiluonnostamme ja kunto nousee kohisten.

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti järjestää heinäkuussa vesijuoksutilaisuuksia ympäri Suomea kauniilla rannoillamme. Nämä Vesijuoksun intro -koulutukset kestävät kaksi tuntia. Pikaperehdytyskoulutus opastaa vesijuoksun tekniikkaan, välineisiin ja turvallisuuteen. Kurssiin kuuluu opetus, välineet kokeiltavaksi kurssilla sekä vesijuoksuopas. Koulutuksissa kokeillaan myös uutta lajia, voimavesijuoksua, joka kiinteyttää tehokkaasti.

Ajat ja paikat:

HELSINKI, Hietaniemen ranta 19.7.2005 klo 12 — 14
TAMPERE, Pyynikin ranta 14.6.2005 klo 12 — 14
JYVÄSKYLÄ, Tuomiojärven ranta 13.7.2005 klo 12 — 14
TURKU, Ruissalon ranta (kärjessä) 20.7.2005 klo 12 — 14
OULU, Tuiran ranta 15.7.2005 klo 12 — 14
JOENSUU, Ilosaaren uimaranta 11.7.2005 klo 12 — 14

Tilaisuus on maksullinen (25 EUR/osallistuja) ja siihen on ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja, puh. (014) 445 1423, info@vesiliikunta.com tai www.vesiliikunta.com.

Vesijuoksu luonnonvesissä kuluttaa energiaa tehokkaasti. 20-asteisessa vedessä kulutamme jo lämmönhukkana 90 % enemmän energiaa kuin kuivalla maalla vastaavassa lämpötilassa. Vesijuostessa lisäksi tulee liike-energian kulutus. Vesi antaa myös tehokkaan vastuksen kiinteyttävään liikuntaan. Vesi on liikkumisympäristönä 1000 kertaa tiheämpää kuin ilma ja mitä nopeampaa siinä tekee liikkeitä, sitä enemmän vesi vastustaa. Vesijuoksusta on tehty juuri uusia maailmanennätyskin Petäjävedellä. Kilpailijoiden vauhdilla vesi vastustaa jo valtavasti. Tällainen vesijuoksu sopii urheilijoille harjoitusmuodoksi, mutta ripeä vesijuoksu varsinkin vastusvälineillä tehostettuna sopii myös kiinteyttäväksi ja rasvaa polttavaksi liikuntamuodoksi tavallisille ihmisille.

Vesijuoksun introssa esitellään myös uutta voimavesijuoksua, ja sitä voi kokeilla siellä ohjatusti. Voimavesijuoksu on vesijuoksua käsi- ja jalkaliikkeitä tehostavilla vastusvälineillä. Voimavesijuoksuun tarvitset vesihanskat käsiin ja perhoset nilkkoihin. Voimavesijuoksu parantaa tehokkaasti lihaskestävyyttä, kun teet vesijuoksun käsivedon ja jalkapotkun riittävän nopeasti. Myös yleiskunto paranee, lihakset kiinteytyvät ja rasva palaa tehokkaammin kuin samalla tempolla ilman voimavesijuoksuvälineitä. Voimavesijuoksu on erityisen mukavaa luonnonkauniissa vesistöissä kesällä.

Tarjoamme tiedotusvälineiden edustajille veloituksetonta osallistumista tilaisuuteen. Julkaisuvapaita kuvia aiheesta pyydettäessä.

 

Vesijuoksu on hauska, helppo ja halpa harrastus

23. kesäkuuta 2005

Vesijuoksu lisää suosiotaan edelleen. Suomalaiset ovat siirtymässä kesämökeille, siellä sidotaan helteellä vesivyö vyötärölle ja pulahdetaan veteen oikein kunnolla. Vesivyö kelluttaa vesijuoksijaa niin, että kun jalat eivät ylety pohjaan, vesivyökelluke kantaa kuntoilijan ja pää pysyy vaivatta veden pinnan yläpuolella. Kuivalta maalta tuttuja juoksuliikkeitä on järven tai meren painottomassa tilassa hauska tehdä ja juoksuliikkeillä pääsee vielä eteenpäinkin!

Vesijuoksusta uutta tietoa

1. Vesijuoksu on-line -palvelu
Voit kysyä maksuttomasti vesijuoksusta, saada vesijuoksuohjelmia harjoittelua piristämään, neuvoa hyvän vesivyön valinnassa ja tietoa missä vesijuoksua voi harrastaa ohjatusti. Vesijuoksu on-line toimii puhelimitse (014) 445 1423, sähköpostitse info@vesiliikunta.com ja internetissä www.vesiliikunta.com. Palvelun tarjoavat Suomen Latu ry ja Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy

2. Koulutusta harrastajille rannoilla
Vesijuoksun introja järjestetään heinäkuussa ympäri Suomea: Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu. Kahden tunnin pikaperehdytyskoulutus vesijuoksun tekniikkaan, välineisiin ja turvallisuuteen järjestetään kauniilla suomalaisilla rannoilla. Kurssin hintaan, 25 euroa, kuuluu opetus, välineet kokeiltavaksi kurssilla ja vesijuoksuopas. Kursseille on ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa www.vesiliikunta.com. Paikkoja on rajoitettu määrä.

3. Vesijuoksijan käsikirja jukistettu
Vesijuoksussa on neljä eri tekniikkaa. Se sopii hyvin laihduttajille. Vesijuoksuohjelmia urheiluvammojen kuntoutukseen. Nämä ja paljon muuta löytyy uudesta, kesäkuussa 2005 julkaistusta Vesijuoksijan käsikirjasta (Edita 2005). Kirjoja on saatavana hyvin varustelluista kirjakaupoista.

4. Hyvän maun vesijuoksutapahtuma
Suonenjoella järjestetään valtakunnallinen vesijuoksutapahtuma Mansikkakarnevaalien yhteydessä. Tässä savolaisella huumorimielellä toteutetussa tapahtumassa palkitaan paras päähine. Paikalla järjestetään myös opastusta lajiin. Lisätietoja Mansikkaisesta Vesijuoksutapahtumasta Seija Paanaselta, p. 040 526 1154.

 

Vesijuoksu virkistää

3. kesäkuuta 2005

Haluatko kohottaa kuntoasi ja samalla rentoutua? Kokeile virkistävää ja helppoa vesijuoksua. Vesijuoksu on tehokas ja kaikille sopiva turvallinen kuntoliikuntamuoto. Se tukee laihduttamista ja sopii myös perheliikuntamuodoksi. Lisäksi vesijuoksua on helppo soveltaa vastaamaan ihmisten erilaisia tarpeita. Veden paine ja virtaus stimuloivat verenkiertoa ja vaikuttavat muutenkin terveyttä edistävästi. Parhaimmillaan ergonominen vesijuoksu rentouttaa niskan ja selän lihaksia samalla, kun koko keho nauttii veden terapeuttisista vaikutuksista.

Vesijuoksijan käsikirja opastaa vesijuoksuun ja syvän veden vesivoimisteluun käytännönläheisesti. Se tarjoaa kaikille lajista innostuneille helposti hyödynnettäviä vinkkejä ja valmiita harjoitusohjelmia. Ohjelmia on tarjolla myös erilaisia kroonisia sairauksia poteville ja vammoista toipuville. Liikunnan ammattilaiselle kirja on kätevä harjoituspankki.

Valokuvin ja piirroksin kuvitettu kirja sisältää suoritusohjeet noin kahteensataan liikkeeseen. Myös vesijuoksua luonnonvesissä sekä järvihölkkää esitellään. Kirjoittaja Eevaliisa Anttila on Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja ja fysioterapeutti.

Eevaliisa Anttila: Vesijuoksijan käsikirja

Tekijä: Eevaliisa Anttila
ISBN 951-37-4322-5
Hinta: 32 euroa
Laajuus: 192 sivua
Kustantaja: Edita Publishing Oy

 

Ristijärvelle huipputeknologiaa vanhusten vesiliikuntapalveluihin

22. huhtikuuta 2005

Miksi 1700 asukkaan kunta on rakentanut uima-altaan, jossa on vedenalainen äänentoisto, uuden vesirentoutuspalvelun mahdollistava 35-asteiseksi lämmitettävä vesi ja säädettävä vedenkorkeus? Siksi, että nykypäivän seniorit vaativat moderneja palveluja, ja Ristijärvellä ikäihmiset on vanhusvoittoisen väestörakenteen myötä opittu näkemään tärkeänä voimavarana paikkakunnan elämässä ja taloudessa. Ristijärvelle rakennetaan senioriparatiisia. Siihen liittyvä ikäihmisten tarpeisiin suunniteltu monitoimitalo on juuti otettu käyttöön. Uima-allas on jo täytetty ja koekäyttö alkanut. Viralliset avajaiset pidetään myöhemmin keväällä.

Ristijärven taajamaan on valmistunut huippumoderni senioreiden tarpeisiin suunniteltu liikuntatalo

Ristijärven kunta Kainuussa on jo pitkään suunnitellut ihannepaikkaa ikääntyneille. Senioriparatiisi-ajatus on konkretisoitumassa asumis- ja elämisympäristöksi, jossa keho ja mieli tuntevat hyvää oloa liikunnan, kulttuurin ja yhdessä tekemisen vuorovaikutuksessa. — Ristijärven Seniorpoliksen tärkeimmät toimintayksiköt ja -edellytykset ovat ikäihmisten monitoimihalli, senioreiden taide- ja kulttuuripainotteinen yliopistoyksikkö, laajakaistayhteydet sekä lähiliikunta- ja yhdessäolomahdollisuudet, luettelee Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson ja jatkaa: — Kuntoilu-, terapia- ja elämyspalveluista suurin osa tapahtuu suunnittelun alla olevan monitoimihallin puitteissa. Ikääntyneitä silmällä pitäen suunniteltu liikuntasali näyttämöineen, kuntosali ja kuntoutusallas sekä kahvio muodostavat sellaisen toimivan kokonaisuuden, jossa terapeuttinen, ikäihmisten mielen ja kehon terveyden edistämiseen erikoistuva toiminta tulee mahdolliseksi. Uskomme, että moni kaupunkilainen haluaa viettää eläkepäiviään rauhallisessa ja luonnonkauniissa pikkukunnassa, jossa on virkeää toimintaa ja saatavana modernit palvelut. Ristijärvellä nautit elämisen laadusta, vapaudesta sekä seniorikylän monipuolisista palveluista, joita toteutetaan ikäihmisten tarpeet huomioiden, sisältäen mm. nyt käyttöön otetut saunaosaston kuntoutusaltaineen sekä liikunta- ja kuntosalitilat.

Väsymys ja depressio ovat vesiliukoisia

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on ollut yhtenä asiantuntijana suunnittelemassa Ristijärven monitoimihallin allastiloja ja niiden toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on kaikkien kuntalaisten monipuoliset vesiliikuntapalvelut vauvauinnista AquaTrainiin kuitenkin niin, että ikääntyneiden vesiliikunta on painopistealue. Toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila Vesiliikuntainstituutista pitää suunnittelussa tärkeänä visiointia yhdistettynä kustannustietouteen. Vaikka lähtökohtana on perustoimintojen toimivuus, suunnittelussa otetaan myös huomioon moderni tekniikka erilaisia tapahtumia silmällä pitäen. Anttila kertoo esimerkkejä modernin teknologian hyödyntämisestä: — Vesiliikuntatiloissa on mahdollisuus vastaanottaa ja lähettää kuvaa sekä ääntä digitaalisesti videotekniikkaa ja internetiä hyväksi käyttäen. Siellä voi tarvittaessa hyödyntää etäkoulutuspalveluja, musiikkisynkronoituja valoesityksiä ja videoneuvotteluyhteyttä. Tulevaisuudessa myös uima-altaissa voi kokea elokuvaelämyksiä, saada videoneuvotteluvälineiden kautta vesijumpan ohjausta liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilta Jyväskylästä tai kuunnella valaiden ääntelyä sukellellessa.

 

Kesäksi kuntoon vesipotkunyrkkeilyllä

21. maaliskuuta 2005

Ensi kuusta alkaen uusi vesiliikuntamuoto AquaKickRock alkaa eri puolella Suomea. Tämä vesiliikuntamuoto kuuluu AquaTrain -toimipaikkojen tuntivalikoimaan, ja AquaKickRock julkistetaan 4.4.2005, mutta ryhmiin voi ilmoittautua jo nyt. Potkunyrkkeily itsessään on tehokasta ja vedessä toteutettuna entistäkin tehokkaampaa, koska vesi vastustaa 1000 kertaa enemmän kuin ilma. — AquaKickRock -tunti on energinen, voimakas ja kiinteyttävä tunti, ja kohdistuu ennen kaikkea vyötärön ja pakara-alueen lihaksiin, joten se sopii hyvin harjoittelumuodoksi niille, jotka toivovat jotain tehotreeniä ennen kesärannoille menemistä, sanoo vesiliikuntakouluttaja Petri Mononen Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista. Hän on ollut mukana tunnin suunnittelussa, ja toimii myös AquaTrain -ohjaajien kouluttajana. Sisältöä hän kuvailee näin: — Tunti on aerobinen ja intervallityyppisesti toteutettu. Potkunyrkkeilyn lisäksi AquaKickRock -tunnin koreografiassa on vaikutteita karatesta ja muista itsepuolustuslajeista. Rock musiikkina sopii erinomaisesti tunnin rytmittäjäksi ja välillä jammataankin rokin tahtiin.

Suomalaisessa Vesiliikuntainstituutissa kehitetty AquaKickRock on tarkoitettu kaikille ihmisille nuorista senioreihin, laihduttajille, monenlaisille kuntoliikkujille, urheilijoille peruskuntoharjoitteluun ja korvaavaan harjoitteluun sekä kaikille, jotka pitävät vauhdikkaasta menosta ja rankoistakin harjoitteista. Jokainen voi tehdä kuitenkin omalla tasollaan itseään kuunnellen, koska veden ominaisuudet tukevat sekä aloittelevia kuntoilijoita että urheilijoita.

Potkien ja rokaten solakaksi

Tunnille osallistuminen ei vaadi aiempaa harrastuneisuutta, ja se sopii lähes kaikille normaalikuntoisille ihmisille, jotka pitävät vedestä. Musiikin ja tekemisen yhdistely antaa motivaatiota, — testiryhmien miehet pitivät erityisesti tästä lajista. Tunti on fyysisesti rasittava, ja kehittää fysiologisesti ihmistä monin eri tavoin, ja vesi elementtinä tarjoaa turvallisen ympäristön harrastamiseen. Vedessä on helpompi hallita kehoa, ja AquaKickRockissa tämä ilmenee varsinkin potkuissa. Veden vastuksen tähden harjoittelu on tehokasta. Tunnilla tehdään koko ajan töitä isoilla lihaksilla, joten se kuluttaa myös erittäin paljon kaloreita.

AquaKickRockiin voi ilmoittautua niitä järjestävissä AquaTrain -uimahalleissa tai kylpylöissä. Tällä hetkellä AquaTrainia järjestetään seuraavilla paikkakunnilla, ja uusia paikkoja tulee mukaan jatkuvasti:

  • Helsinki
  • Hämeenlinna
  • Ikaalinen
  • Imatra
  • Karjalohja (UUSI TOIMIPAIKKA!)
  • Kirkkonummi
  • Kuopio (UUSI TOIMIPAIKKA!)
  • Naantali
  • Riihimäki
  • Saarijärvi (UUSI TOIMIPAIKKA!)
  • Turku
  • Varkaus

Näiden toimipaikkojen yhteystiedot vastuuhenkilöineen löytyvät AquaTrain -toimipaikkasivulta.

Aiempia AquaTrain -tunteja ovat AquaBoxing, AquaBailamos ja AquaTrim. Näiden rinnalle tulee siis 4.4. Julkistettava AquaKickRock, ja uusia tunteja tulee jatkossakin jatkuvasti. Toukokuussa julkistetaan AquaJogging, elokuussa AquaHappyFeeeling ja lokakuussa AquaArmyInterval -tunnit.

 

 

Vesijuoksuun kehitetty toimivampia ja pirteämpiä vesivöitä

14. maaliskuuta 2005

Jyväskylässä on tutkittu ja kehitetty vesivöiden ominaisuuksia hyvinvointiteknologian keskittymässä Vivecassa. Siellä Wellness Dram Lab -nimisessä tuotekehitysyksikössä Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin asiantuntijat ovat paneutuneet suomalaisten vesivyön käyttäjien tarpeiden pohjalta vesivyön ominaisuuksien parantamiseen. — Kehitystyö jatkuu edelleen, ja mallistojamme täydennetään tämän kehitystyön pohjalta, kertoo Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila, ja jatkaa: Kaikki ihmiset ovat ruuminrakenteeltaan ja liikkumistavaltaan yksilöllisiä, ja yksilötasolla vesivyön toimivuus selviää lopullisesti vasta kun sitä kokeilee vedessä ja osaa oikean vesijuoksun tekniikan. Vesiliikuntainstituutin vesivyömallistoon kuuluu nyt 3 mallia aikuisille ja 2 lapsille. Väreinä ovat herkullinen oranssi ja perinteinen sininen.

Tutustu uusiin malleihin vesivyösivullamme

Markkinoilla on vesivöitä, jotka ovat perusrakenteeltaan vääränlaisia, eivätkä toimi kenelläkään ainakaan vesijuoksussa. Tämän tähden Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on tutkimus- ja kehitystyönsä pohjalta julkaissut "hyvän vesivyön kriteerit" helpottamaan kuluttajan valintoja. Vesivyössä on Jyväskylän ryhmän mukaan toimivuuden kannalta neljä tärkeää asiaa: turvallisuus, kestävyys, istuvuus ja nostevaikutus.

Vesijuoksusta on ilmestymässä myös kirja: toukokuussa julkaistaan Vesijuoksijan käsikirja. Kirjaan liittyvät tiedustelut Editan Paula Immoselta, p. 020 450 2507, paula.immonen@edita.fi. Ennakkokappaleet Editan kirjakaupasta, p. 020 450 2566, kirjakauppa.annankatu@edita.fi.

 

Allastiloja tarvitaan vesiliikunnalle lisää

22. helmikuuta 2005

Vesiliikunnan kasvu kärsii allastilojen puutteesta. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti verrattuna hyvä, yli 250 uimahallin verkosto ja sitä täydentävät puolen sataa kylpylää, niin lähes kaikki paikat kärsivät tällä hetkellä tilan ahtaudesta. Samalla liikkumisen mielekkyys vaarantuu.

Tilojen puute on ristiriidassa ihmisten kiinnostuksen kanssa. SLU:n ja Suomen Gallupin vuonna 2002 teettämän liikuntatutkimuksen mukaan 12 % aikuisväestöstä halusi aloittaa vesiliikuntaharrastuksen Suomessa. Kaikista lajeista vesiliikunnalla oli tutkimuksen mukaan suurin kasvupotentiaali. Liikuntatilojen vähäisyys on pullonkaula vesiliikuntaharrastuksen ja erityisesti vesijuoksun kasvun etenemiselle.

Vesiliikuntatilojen vähäisyys näkyy uimahalleissa, joissa vesiliikuntaharrastajat ovat turvautuneet jopa kyynärpäätekniikkaan saadakseen liikkumatilaa ahtaissa altaissa. Tilanne on muodostunut hankalaksi sekä vesijuoksijoille että uimareille. Asiaa auttaisi tilojen organisointi uudelleen, ja antaen esimerkiksi vesijuoksijoille omia ratoja käyttöön.

Parhaiten tilannetta helpotettaisiin reagoimalla kysyntään aloittamalla selvitykset vesiliikuntatilojen riittävyydestä. — Nyt olisi hyvä aika vastata terveyttä edistävän vesiliikunnan kysynnän lisääntymiseen selvittämällä paikkakuntakohtaisten tilojen riittävyys, sanoo Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila.

Vesijuoksusta on ilmestymässä myös kirja: toukokuussa julkaistaan Vesijuoksijan käsikirja. Kirjaan liittyvät tiedustelut Editan Paula Immoselta, p. 020 450 2507, paula.immonen@edita.fi. Ennakkokappaleet Editan kirjakaupasta, p. 020 450 2566, kirjakauppa.annankatu@edita.fi.

 

Uusissa AquaTrain -ryhmissä vesijuoksu sulattaa kinkut

14. tammikuuta 2005

Vesiliikunta on nousussa ja myös uusia lajeja nousee. Vesinyrkkeilyä, AquaTrim -nimistä tehotreeniä ja AquaBailamosta aloittavat ensi viikosta lähtien seuraavat tahot:

  • Helsinki: LT Health Advisor
  • Kirkkonummi: Kirkkonummen uimahalli
  • Turku: Ruissalon Kylpylä
  • Naantali: Naantalin kylpylä
  • Hämeenlinna: Luonto- ja ohjelmapalvelut Kokkoska
  • Riihimäki: Riihimäen uimaseura
  • Imatra: Käringin kutsu
  • Jyväskylä: Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy
  • Saarijärvi: Aarresaari
  • Ikaalinen: Ikaalisten Kylpylä
  • Varkaus: Kylpylähotelli Kuntoranta

Lisäpaikkoja tulee mukaan jatkuvasti. Nyt kun vesijuoksijat alkavat haluta koreografisempaa tekemistä ja "mummovesivoimistelu" ei ole kaikkien mieleen, vesiliikunnan järjestäjät ovat ottaneet avosylin vastaan uuden vesiliikuntamuodon. Vuoden alku on houkuttaa ihmisiä painonhallinnan pariin. — Vedessä on helppo liikkua vaikka laihduttaakseen, sanoo AquaTrainien kehittämisestä vastaava vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista, ja perustelee kantaansa: — Vedessä kulutamme energiaa lämmönhukkana paljon enemmän kuin kuivalla maalla vaikka emme tekisi mitään. Energiakulutus on 27-asteisessa vedessä 40 prosenttia suurempi mitä kuivalla maalla, ja 20-asteisessa vedessä jopa 90 prosenttia suurempi. Kun vedessä sitten vielä liikkuu hauskan musiikin ja mukaansatempaavan ohjaajan johdolla, kalorien kulutus moninkertaistuu entisestään. Lisäksi vesiliikunta on kokonaisliikuntaa siten, että vesijumpassa onnistuu samalla sekä lihaskuntoharjoittelu että yleiskunnon kohottaminen. Laihduttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sekä rasvanpolttoa että kiinteytystä. Lisäksi veden alla liikkuessa voi tehdä liikkeet muilta piilossa, näkymättömissä laineiden alla.

AquaTrain -ryhmät ovat vauhdikasta musiikkivesiliikuntaa, johon tulee uusia teemoja jatkuvasti. Nyt ovat käynnistymässä AquaBoxing, AquaTrim ja AquaBailamos uimahalleissa ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Keväällä valikoima laajenee vielä AquaKickRockiin ja AquaJoggingiin. Yksi tunti kestää 45 minuuttia ja harjoitus tehdään intervallityyppisesti.

Julkaisuvapaita AquaTrain -kuvia tiedotusvälineiden käyttöön on saatavana kysyttäessä Vesiliikuntainstituutista.

 

Vesijuoksu sulattaa kinkut

31. joulukuuta 2004

Vedessä kulutamme energiaa huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Se johtuu kehomme ympäröimään veteen luovuttamasta lämmöstä. 27-asteisessa vedessä eli normaalissa uimahallivedessä lämpöenergiakulutuksemme on 40 % suurempi kuin kuivalla maalla vaikka emme tekisi yhtään mitään. Jos vielä liikumme tehokkaasti, esimerkiksi vesijuosten, jolloin vesi vastustaa pystyasennossa etenemistä laajalla pinta-alalla, liike-energiakulutus lisää kaloriemme polttoa huimasti. Lämpöenergiakulutus on sitä suurempaa mitä kylmempi vesi on. 20-asteisessa vedessä kulutamme 90 % enemmän ja 14-asteisessa 350 % kuivan maan lämmönhukkaan verrattuna.

Vesijuoksu on viime kesästä alkaen lisännyt suosiotaan huimasti. Laihduttamisen näkökulmasta vesijuoksulla on paljon etuja. 10 etua laihdutusvesijuoksuun:

1. lämpöenergian kulutus
2. liike-energian kulutus
3. veden vastuksen tähden vesijuoksu on tehokasta lihasharjoittelua kiinteyttäen erityisesti pakaroita, vatsaa ja treenaten myös selkälihaksia
4. vesijuostessa ei tarvitse osata vaikeita uintitekniikoita eikä laittaa päätä veden alle
5. vesijuoksutekniikka on helppo
6. pystyasennossa edetessä niska ei tule kipeäksi, ja matkalla voi jutella vaikka kaverin kanssa
7. vesi tuntuu hyvältä iholla, ja vesijuoksun jälkeen on rentoutunut olo
8. vedessä juostessa keho on piilossa veden alla, eivätkä toiset näe miltä kunkin liikkuminen näyttää
9. Suomessa on hyvä uimahalli- ja kylpyläverkosto, ja niissä voi vesijuosta talvellakin lämpimässä vedessä
10. vesijuoksuun et tarvitse välineiksi kuin uikkarin ja vesivyön — se on edullinen liikuntaharrastus

Laihduttava vesijuoksu on säännöllistä, vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuvaa. Kerrallaan kannattaa juosta ainakin 30, mieluummin 60 minuuttia. Laihduttava vesijuoksu on tehtävä riittävällä teholla. Liian kovaa ei kuitenkaan kannata rehkiä, koska silloin ei jaksa treenata riittävän pitkää aikaa, ja veren maku suussa vettä tallatessa treenistä menee tunnelma. Pakkopullaharrastus taas lopahtaa ennen kuin on alkanutkaan. Aloita siis kevyesti ja lisää tehoja pikkuhiljaa. Vesijuoksutekniikasta ja -koulutuksesta saat lisätietoja Vesiliikuntainstituutista, ja sieltä löydät myös vesivöiden jälleenmyyjät. Osoite: www.vesiliikunta.com, p. (014) 445 1423.

Julkaisuvapaita vesijuoksukuvia tiedotusvälineiden käyttöön on saatavana kysyttäessä Vesiliikuntainstituutista.

 

Läpimurto vesiliikunnassa — AquaTrain levittäytyy Suomeen

22. joulukuuta 2004

Mikään vesiliikuntamuoto ei ole levinnyt Suomessa niin nopeasti kuin uusi aerobinen AquaTrain. Sen kehitystyö saatiin Suomalaisessa Vesiliikuntainstituutissa päätökseen elokuussa 2004 ja testiryhmät pyörivät syksyn. Ensi vuoden alusta AquaTrainin kolmeen ensimmäiseen teemaan AquaBailamokseen, AquaTrimmiin ja AquaBoxingiin voi osallistua eri puolella Suomea alkavissa ryhmissä. Jo yksitoista toimipaikkaa on ehtinyt tehdä päätökset näiden vesitehotreenien aloittamisesta. Helsinki, Kirkkonummi, Turku, Naantali, Hämeenlinna, Riihimäki, Imatra, Jyväskylä, Saarijärvi, Ikaalinen ja Varkaus ovat jo ehtineet tehdä päätöksiä vasta kaksi viikkoa olleesta mahdollisuudesta, AquaTrain yhteistyökumppanuudesta Vesiliikuntainstituutin kanssa. Lisäpaikkoja tulee mukaan jatkuvasti.

AquaTrain on kehitetty yhteistyössä Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin ja jyväskyläläisen hyvinvointialan tuotekehityslaboratorio Wellness Dram Lab:in kanssa. AquaTrain on niin kutsuttua "mummovesijumppaa" tanssillisempi — koreografisesti siis perusvesijumppaa haastavampi. Ei kuitenkaan liian vaativa tavallisille ihmisille, vaan kohdennettu "matti-ja-maija-meikäläis" -kuntoilijoille. AquaTrain eroaa perinteisistä ryhmävesijumpista myös siinä, että tuntien musiikit ja ohjaajien ohjaamat liikeet ovat samat paikkakunnasta riippumatta. Ohjaajat koulutetaan ja laatua valvotaan Vesiliikuntainstituutin toimesta.

AquaTrain on vauhdikasta musiikkivesiliikuntaa, jota elävöittävät tuntikohtaiset teemat. Kehitettyjä uusia tunteja on yhteensä kymmenen. AquaTrain -teemoina tulevat olemaan yllä mainittujen lisäksi AquaKickRock, AquaJogging, AquaLineDance, AquaArmyInterval, AquaHappyFeeling, AquaAttack, AquaHarmony ja AquaTVPower. Uusia teemoja tullaan käynnistämään AquaTrain -toimipaikoissa neljännesvuosittain. Kaikki tunnit, lukuunottamatta AquaHarmonya, ovat aerobisia, sekä lihas- että yleiskuntoa parantavia treenejä. Veden ominaisuuksien tähden harjoitus on sekä tehokasta että kaikille sopivaa. Erityisesti AquaTrain sopii painonhallintaa tavoitteleville, koska vedessä energiankulutus on tehokkaampaa kuin kuivalla maalla. Vesi on myös tehokas stressin laukaisija. Huippuunsa rentoutuminen on viety AquaHarmony-tunnilla.

AquaTrain -tunnille voi osallistua ilmoittautumalla suoraan toimipaikkaan. Osallistumismaksu vaihtelee toimipaikoittain. Median edustajilla vapaa pääsy.

Julkaisuvapaita AquaTrain-kuvia tiedotusvälineiden käyttöön on saatavana kysyttäessä Vesiliikuntainstituutista.

 

Rivitanssi vedessä — stetsoneille roisketta ja syke ylös!

22. marraskuuta 2004

Rivitanssia voi myös vedessä. — Rivitanssi-teemalla tehty uusi vesiliikuntatunti vahvistaa erityisesti pakaralihaksia ja jalkojen lihaskuntoa yleensäkin, sanoo vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesilikuntainstituutista. Vesi soveltuu hyvin lihasvoimaharjoitteluun, ja veden tiheyden tähden se tutkimusten mukaan parantaa lihasvoimaa ja lihasten sähköistä aktiivisuutta jopa paremmin kuin kuivaharjoittelu.

Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt vesijuoksun ja -nyrkkeilyn lisäksi muitakin uusia vesiliikuntamuotoja. Ensimmäinen AquaLineDance -tunti pidettiin tiistaina 9.11.2004 Jyväskylässä Vesiliikuntainstituutin uusissa ohjaustiloissa. Ensi vuoden alussa palvelu on saatavana kaikissa suurimmissa kaupungeissa. AquaLineDancessa irroitellaan vedessä erilaisilla tanssisarjoilla, ja musiikissa löytyy rivitanssimusiikin rytmien lisäksi countrya, riverdancea ja can-caniä.

Musiikilla on suuri merkitys vesiliikunnassa. Musiikin rytmi laittaa liikkumaan, tunnelma motivoi ja kokonaisuus antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. Tähän vesi liikkumisympäristönä sopii mitä parhaiten. AquaLineDance alkaa helpoista sarjoista eikä päädy liian vaikeaan. Tämä tunti on osa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin uusia AquaTrain -tunteja. Tunnit on kehitetty yhteistyössä jyväskyläläisen hyvinvointialan tuotekehityslaboratorio Wellness Dram Lab:in kanssa. AquaTrain on niin kutsuttua "mummovesijumppaa" tanssillisempi — koreografisesti siis perusvesijumppaa haastavampi. Ei kuitenkaan liian vaativa tavallisille ihmisille, vaan kohdennettu "matti-ja-maija-meikäläis" -kuntoilijoille. Uutuuspalvelu eroaa perinteisistä ryhmävesijumpista myös siinä, että jokaisella aquatreenaajalla on tulevaisuudessa järjestäjän puolesta sykemittari, josta voi seurata oman harjoituksen rasitusastetta.

AquaLineDance on yksi syksyn AquaTrain -tunneista. Eri teemalla olevia tunteja on yhteensä kymmenen. Muina nk. AquaTrain -teemoina tulevat olemaan AquaBoxing, AquaKickRock, AquaJogging, AquaTVPower, AquaLineDance, AquaArmyInterval, AquaHappyFeeling, AquaAttack ja AquaTrim.

AquaLineDance -tunnille voi osallistua ilmoittautumalla Suomalaiseen Vesiliikuntainstituuttiin. Osallistumismaksu on 15 EUR/hlö. Median edustajilla vapaa pääsy. Kymmenelle AquaTrain -tunnille voi osallistua 130 eurolla. Näistä lisätietoja AquaTrain -sivullamme. Vuoden 2005 alusta näille tunneille voi osallistua Jyväskylän lisäksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa.

AquaTrainista on saatavana julkaisuvapaita kuvia tiedotusvälineiden käyttöön.

Kurssien aika- ja paikkatiedot löydät Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kurssikalenterista.

 

AquaBailamos — nyt bailaten vedessä hyvään oloon!

27. syyskuuta 2004

Vesitreenikin voi olla lattaribiisien rytmittämää. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt vesijuoksun ja -nyrkkeilyn lisäksi muitakin uusia Vesiliikuntamuotoja. Ensimmäinen AquaBailamos -tunti pidetään tiistaina 28.9.2004 Jyväskylässä Vesiliikuntainstituutin uusissa ohjaustiloissa. Ensi vuoden alussa palvelu on saatavana kaikissa suurimmissa kaupungeissa. AquaBailamoksessa irroitellan vedessä erilaisilla tanssisarjoilla ja musiikissa löytyy latinalaisten rytmien lisäksi rokkia ja discoa.

Musiikilla on suuri merkitys vesiliikunnassa. Musiikin rytmi laittaa liikkumaan, tunnelma motivoi ja kokonaisuus antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. Tähän vesi liikkumisympäristönä sopii mitä parhaiten. AquaBailamos alkaa helpoista sarjoista eikä päädy liian vaikeaan. Tämä tunti on osa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin uusia AquaTrain -tunteja. Tunnit on kehitetty yhteistyössä jyväskyläläisen hyvinvointialan tuotekehityslaboratorio Wellness Dram Lab:in kanssa. AquaTrain on niin kutsuttua "mummovesijumppaa" tanssillisempi — koreografisesti siis perusvesijumppaa haastavampi. Ei kuitenkaan liian vaativa tavallisille ihmisille, vaan kohdennettu "matti-ja-maija-meikäläis" -kuntoilijoille. Uutuuspalvelu eroaa perinteisistä ryhmävesijumpista myös siinä, että jokaisella aquatreenaajalla on järjestäjän puolesta sykemittari, josta voi seurata oman harjoituksen rasitusastetta.

AquaBailamos on ensimmäinen syksyn AquaTrain -ryhmistä, jotka käynnistyvät nyt Jyväskylässä. Tunteja on yhteensä kymmenen. Muina nk. AquaTrain -teemoina tulevat olemaan AquaBoxing, AquaKickRock, AquaJogging, AquaBailamos, AquaLineDance, AquaArmyInterval, AquaHappyFeeling, AquaAttack ja AquaTVPower.

AquaBailamos -tunnille voi osallistua ilmoittautumalla Suomalaiseen Vesiliikuntainstituuttiin. Osallistumismaksu on 20 EUR/hlö. Median edustajilla vapaa pääsy. Kymmenelle AquaTrain -tunnille voi osallistua 130 eurolla, näistä lisätietoja osoitteessa www.vesiliikunta.com kohdassa "Ohjauspalvelut". Vuoden 2005 alusta näille tunneille voi osallistua Jyväskylän lisäksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa.

AquaTrainista on saatavana tiedotusvälineiden käyttöön julkaisuvapaita kuvia Vesiliikuntainstituutista kysyttäessä.

 

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Gym & Spa -messuilla

14. syyskuuta 2004

"Vesijuoksusta tulossa sauvakävelyn kaltainen kansanliikuttaja"

Vesijuoksu on lisännyt suosiotaan merkittävästi jo kahden vuoden ajan. Suomalaiset pitävät vedestä, ja vedessä liikkuminen on veden nosteen vuoksi helppoa. Aluksi harrastajat aloittivat vesijuoksun luonnonvesissä, mutta nyt kaikissa kylpylöissä ja uimahalleissa vesijuoksuharrastajien lisääntyminen on todellisuutta. Suomen Ladun ja Suomalaisen vesiliikuntainstituutin yhteistyö vesijuoksun lisäämiseksi on ylittänyt odotukset. — Suomen Latu on ollut mukana myös mm. sauvakävelyn ja avantouinnin eteenpäin viemisessä ja niiden kokemuksien pohjalta olemme tehneet työtä myös vesijuoksun eteenpäin viemiseksi, kertoo Suomen Ladusta toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen.

Vesijuoksussa käytetään kelluttavaa vesivyötä liikuntavälineenä. Nämä välineet ovat tulleet urheilukauppoihin vuoden sisällä. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on säilyttänyt markkinajohtajuuden vesivyömarkkinoilla. Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila uskoo aseman pysyvän kovasta kilpailusta huolimatta. — Kuluttajatutkimuksemme osoittavat, että vesijuoksun harrastajat ovat laatutietoisia. Vesivyö hankitaan pitkäaikaiseen käyttöön, ja tällöin vesivyön toimivuus ja kestävyys ovat tärkeitä valintaperusteita, kertoo Anttila. Tulevaisuuden menestystekijät on myös mietitty Vesiliikuntainstituutissa: — Tulemme ensi vuonna yhdistämään koulutuksen vesivyöhön. Jokainen Suvi-vesivyön ostaja saa osallistua veloituksetta lajin tutustumiskoulutukseen, vesijuoksun introon. Järjestämme niitä ympäri Suomea. Näin kuluttaja oppii oikean vesijuoksutekniikan ja saa kipinää säännölliseen vesijuoksuharrastukseen. Lisäksi kehitämme uusia malleja erilaisille vartalotyypeille, ja houkuttelevamman näköisiä vesivöitä. Suvi-vesivöitä myydään jo yli sadassa urheilukaupassa ja Stockmann-tavarataloissa.

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on mukana Gym & Spa -messuilla yhteistyökumppaninsa Fagerdala Termonovan kanssa. Tapahtuma on Helsingin messukeskuksessa. Siellä esitellään laaja valikoima välineitä vesijuoksuun, vesirentoutukseen, uimaopetukseen ja muuhun vesiliikuntaan. Tervetuloa Eevaliisa Anttilan tietoiskuilhin Fagerdala Termonovan messuosastolle 5r10. Näiden yhteydessä mahdollista haastatella Anttilaa.

Vesiliikuntatietoiskut osastolla 5r10

Torstaina 16.9.
11.00 Vesijuoksun tekniikka ja hyvän vesivyön valinta
15.00 Uimaan oppimista tukevat välineet
16.00 Vesirentoutus ja siinä käytettävät välineet

Perjantaina 17.9.
11.00 Vesijuoksun tekniikka ja hyvän vesivyön valinta
13.00 Uimaan oppimista tukevat välineet
15.30 Vesirentoutus ja siinä käytettävät välineet

 

 

Uutuuslajeja veteen tansseista ja taistelulajeista

6. syyskuuta 2004

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt vesijuoksun ja -nyrkkeilyn lisäksi muitakin uusia Vesiliikuntamuotoja. Seuraavat uutuudet julkaistiin viime viikonloppuna:

AquaAttack — Taistele kuin samurai

  • Kickboxing, karate ja tai chi
  • Taistelulajeja ja nyrkkeilyä veteen sovellettuna
  • Lyöntejä, potkuja ja niiden yhdistelmiä
  • Sopii aloittelijoillekin, tekniikat opetellaan alusta
  • Vesi antaa vastuksen myös kovakuntoisille
  • Hyvä treeni urheilijoille

AquaHappyFeeling — Vedessä olet villi ja vapaa

  • Rytmit afroa, show-tanssia, hip-hopia, discoa, latinoa ja rockia
  • Mukaansatempaava ohjaaja
  • Inspiroiva ilmapiiri

AquaTVPower — Trimmaa itsesi kuntoon

  • Lihaskuntoliikkeet tuntuvat uusilta...
  • ...TV:stä tuttujen biisien siivittämänä:
  • Vaaleanpunainen pantteri, James Bond ja monet muut tutut hahmot
  • Humoristinen tunti
  • Tällä tunnilla tulee hyvälle tuulelle

Aktiivisella tuotekehityksellä on jo saatu koulutusten ja ohjauspalvelujen avulla paljon harrastajia vesivoimisteluun ja luontouintiin. Perjanaina 3.9. pidetyillä Vesiliikunta 2004 -vesiliikuntatutkimuksen ja kehittämistyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä keskusteltiin yhteisen vision toteuttamistavoista — miten vesiliikunnalle saataisiin 1.000.000 harrastajaa. Lauantaina oli vuorossa FAF Conventioniin liittyvä ammattilaistapahtuma vedessä. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarissa vesiliikunnanohjaajat ympäri Suomea osallistuivat ensimmäisiin julkisiin AquaAttack-, AquaFappyFeeling- ja AquaTVPower -tunteihin. — Musiikki kaikui ja meno oli vedessä villiä ja vapaata, kommentoi tunnelmaa mukana ollut ohjaaja Kati Teriö Jyväskylästä.

Näitä tunteja tullaan jatkossa tarjoamaan ympäri Suomea. Tutustumiskoulutukset ovat syksyllä Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa. Uudet Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin ryhmät aloittavat vuoden 2005 alussa. Yllä mainittujen tuntien lisäksi muina nk. AquaTrain -teemoina tulevat olemaan AquaBoxing, AquaKickRock, AquaJogging, AquaBailamos, AquaLineDance, AquaArmyInterval ja AquaTotalPower. AquaTrain -introihin ja ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen Suomalaiseen Vesiliikuntainstituuttiin, p. 014 — 445 1423 tai sähköpostitse info@vesiliikunta.com. Kurssin hinta on 25 EUR/henkilö. Median edustajille vapaa pääsy.

 

Uutuuslaji AquaBoxing vähentää hartioiden jännitystä

12. heinäkuuta 2004

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kehittänyt uusia Vesiliikuntamuotoja. Aktiivisella tuotekehityksellä on jo saatu koulutusten ja ohjauspalvelujen avulla paljon harrastajia vesivoimisteluun ja luontouintiin. Nyt on vuorossa AquaBoxing -ryhmäliikuntaohjaus, jota tullaan tarjoamaan ympäri Suomea. Tutustumiskoulutukset aloitetaan nyt heinäkuussa luonnonvesissä neljäsä kaupungissa, ja syksyllä ne siirtyvät uimahalleihin.

Nyrkkeily soveltuu mitä parhaiten veteen. — Nyrkkeilyharjoitteilla voi hartiansyvyisessä vedessä laukaista niska-hartiaseudun jännityksiä. Lisäksi nämä liikkeet vahvistavat vatsalihaksia, parantavat ryhtiä ja kohottavat yleiskuntoa. AquaBoxing-treenissä käytetään trendikästä musiikkia, joten harjoittelu sujuu hauskasti ja tehokkaasti, kuvailee uutuuslajia Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin projektipäällikkö Petri Mononen. Mononen on vastannut AquaBoxing-tuntien ja -koulutusten kehittämisestä.

Missä AquaBoxingiin voi sitten tutustua? — Tänä kesänä Vesiliikuntainstituutti järjestää Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa kahden tunnin tutustumiskoulutuksia, "introja", niille, jotka haluavat oppia AquaBoxing-tekniikan ja sopivan rasitustason. Ryhmissä käytetään rasittavuuden havainnollistamiseksi sykemittareita, kertoo Petri Mononen.

Harjoittelumuoto on tarkoitettu kaikille ihmisille nuorista senioreihin, ylipainoisille, monenlaisille kuntoliikkujille sekä urheilijoille peruskuntoharjoitteluun ja korvaavaan harjoitteluun. AquaBoxing on myös turvallinen tapa purkaa pahaa mieltä tai aggressioita.

Uudet Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin ryhmät aloittavat vuoden 2005 alussa. AquaBoxingin lisäksi muina teemoina tulevat olemaan AquaAttack, AquaKickRock, AquaHappyFeeling, AquaJogging, AquaTVtraining, AquaBailamos, AquaLineDance, AquaArmyInterval ja AquaTotalPower.

AquaBoxing -introihin on ennakkoilmoittautuminen Suomalaiseen Vesiliikuntainstituuttiin, p. 014 — 445 1423 tai sähköpostitse info@vesiliikunta.com. Kurssin hinta on 25 EUR/henkilö. Median edustajille vapaa pääsy.

Vuoden 2005 alusta lähtien AquaBoxing-treeneihin voi osallistua Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä ja Oulussa.

 

Vesijuoksulla tuloksiin pienemmillä sykkeillä

31. toukokuuta 2004

Vesiliikunta ja erityisesti vesijuoksu lisää suosiotaan koko ajan. Vesijuoksu sopii hyvin myös laihduttajille. Vedessä kuluu energiaa liikunnan lisäksi lämmönhukkana. Mitä kylmempi vesi sitä enemmän energiaa kuluu. Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila opastaa laihduttajia vesijuoksuun: — Laihtuminen edellyttää riittävää rasitusta. Vesijuoksun aikaista rasitusta voi seurata esimerkiksi hengästymisen tasoa havainnoimalla tai sydämen syketaajuutta mittaamalla. Aloittajan liikunta ei saa olla myöskään liian rasittavaa. Sydämen sykkeestä on www-sivuillamme juuri julkaistu suomeksi uusi tutkimusreferaattikin, hän lisää, ja kertoo julkaisemisen johtuvan ihmisten kiinnostuksesta vesijuoksun laihdutusvaikutuksia kohtaan ja sykkeen mittaamiseen sen aikana.

Tutkimusten mukaan sydämen syketaajuus on vesijuoksussa matalampi kuin kuivalla maalla juostessa. Tämä tulee huomioida, jos vesijuostessa arvioi harjoituksen rasittavuutta sykeseurannalla. — Monet käyttävät nykyään sykemittareita kuntoillessa, kertoo vesiliikuntatutkija Ossi Keskinen Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista ja jatkaa: — Vesijuoksijoiden, vesivoimistelijoiden, uimarien ja muiden vesiliikkujien tulee kuitenkin huomioida veden sykettä alentava vaikutus. Kun yleisin maksimisykettä iän mukaan arvioiva kaava on 220 - ikä, vesiliikunnassa vastaava kaava on Keskisen mukaan on 208 - ikä. Tämä perustuu lukuisten tutkimusten keskiarvoon. Merkittävin sykettä alentava tekijä on veden paine, jonka vaikutuksesta sydämen läpivirtaus kasvaa ja se alentaa syketiheyttä. Harjoitus on yhtä tehokasta kuin liikunta kuivalla maalla korkeammalla sykkeellä. Perusteita tästä on selitetty tarkemmin Keskisen referoimassa tutkimuksessa.

Lähde: Harjoituksen aikana koetun rasittavuudentunteen vertailtavuus vesijuoksun ja juoksumatolla juoksun välillä: Harjoitusintensiteetin valinnassa huomioonotettavat tekijät. Sports Medicine, Training and Rehabilitation 10: 247 — 256, 2001. Matthews M. & Airley M.: A comparison of ratings of perceived exertion during deep water running and treadmill running: Considerations in the prescription of exercise intensity. Suomeksi referoinut vesiliikuntatutkija Ossi Keskinen, Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy.

Laihduttavan vesiliikunnan sykerajat taulukkona (PDF).

 

Vesiliikuntainstituutti keskittää tuotekehityksen Jyväskyläläiseen WDL:ään

14. toukokuuta 2004

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy on valtakunnallinen vesiliikunnan osaamisen ja kehittämisen keskus. Vesiliikuntainstituutilla on samaan aikaan useita eri kehittämisprojekteja vireillä. Tällä hetkellä sen näkyvimpänä toimintona on vesijuoksun kehittäminen kaikille sopivana liikuntamuotona. Jyväskylän teknologiakeskuksen Wellness Dream Lab eli WDL on hyvinvointiteknologian kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on synnyttää yrityslähtöisesti kannattavaa liiketoimintaa.

— Tuotekehityksen keskittäminen WDL:iin on meille paras ratkaisu, Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila arvioi ja jatkaa uusimmasta projektista: — Vammaisille tarkoitettu vesivyö on saanut runsasta kysyntää vammaisia avustavilta henkilöiltä, niin omaisilta kuin ammattilaisilta. Syvän veden vesivoimistelussa ja vesijuoksussa apuna käytettävään kelluttavaan vesivyöhön tarvitaan avustajille kahvat, joista voi tukea kuntoilijaa. Koska meillä ei ole omaa osaamista sen kehittämisessä tarvittavaan muoviteknologiaan, saamme WDL:stä apua lisäosaamisen löytämiseksi. Samalla pääsemme pilotoimaan uuttaa, kattavaa erityisryhmien vesiliikunnan ohjaajakurssia, jossa uudet vesivöiden prototyypit ovat testattavana. Anttilan mielestä parasta WDL:ssä on joustavuus ja selkeä taloudellinen tuki tuotekehitysprojektiin.

WDL:n projektijohtaja Thomas Lemström kertoo ohjelman perustehtävistä: — Tuemme yrityksiä liikeideoiden kaupallistamisessa, tuotteiden markkinoinnissa, kansainvälistymisessä, tuote- ja teknologiakehityksessä sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä. Uskomme, että WDL tarjoaa tehokkaan tuotekehitysympäristön ja osaamisen yhtenä kokonaisuutena erittäin kustannustehokkaalla tavalla. Esimerkiksi Vesiliikuntainstituutin tarpeisiin, teknologiaosaamiseen, projektityöntekijöiden välittömään työnohjaukseen, työtila- ja työvälinetarpeisiin pystyimme vastaamaan viikon sisällä ensimmäisestä keskustelusta. Vammaisten vesivöiden kehittämis- ja testausprojekti kestää kaksi kuukautta ja päättyy kesäkuun loppuuun mennessä.

 

Vesijuoksulla kesäkuntoon

23. huhtikuuta 2004

Vesijuoksu on yhtä tehokas tai mahdollisesti tehokkaampikin kuntoilumuoto kuin juoksu kuivalla maalla. Kesää vasten moni haluaa hyvään fyysiseen kuntoon, vaikka aiempaa liikuntataustaa ei olisikaan. Tällöin kuntokuuria aloittaessa vammautumisriski on suuri. Tutkimusten mukaan syvän veden vesijuoksulla kelluttavaa vesivyötä apuna käyttäen voi parantaa aerobista kuntoa tehokkaasti neljän viikon ohjelmalla niin, että vammautumisriski on pieni. Seuraavassa kaksi erilaista vesijuoksuohjelmaa niille, jotka haluavat kesäksi parempaan kuntoon.

INTERVALLIHARJOITTELU (20 min.)

15 — 20 minuuttia kestävän intervalliharjoittelun aikana tehdään tehokkaita puolentoista — kahden minuutin juoksuvetoja. Kuormitus on vetovaiheessa korkea: 75 — 90% maksimikuormituksesta. Aktiivinen hengitys tulee muistaa. Juoksuvetojen välissä on 1 minuutin 30 sekunnin lepotauko, jonka aikana ravistellaan jalkoja ja käsiä, hölkkäillään kevyesti tai kellutaan selällään. Myös lyhyempiä intervallijaksoja voi käyttää. Muista verryttely 5 — 10 minuuttia ennen intervalleja ja samoin sen jälkeen. Intervallit voi rytmittää myös muilla tavoin.

Rytmitysesimerkkejä:
Vesijuoksu, teho 75 — 90% Lepoaika, teho alle 75% (tai kelluntaa) Vesijuoksukertoja/20 min. intervalliharjoitus
2 min. 1 min. 30 sek. 5 — 6
10 sek. 30 sek. 30
20 sek. 60 sek. 15
3 min. 5 min. 2

Muista kuitenkin keskustella lääkärin kanssa, jos aloitat liikuntaharrastusta, olet yli 40-vuotias ja haluat tehdä tähän harjoitukseen kuuluvia tehoharjoituksia.

PITKÄKESTOINEN VESIJUOKSUHARJOITUS (50 min.)

3 — 5 kertaa viikossa 60 — 70% teholla vesijuoksua 50 minuuttia 4 viikon ajan. Seuraavan neljän viikon aikana tehoa nostetaan 65 — 75%:iin. Mittaa teho sykemittarilla. Esimerkiksi Polarin sykemittari kestää hyvin vettä.

Jälkimmäisen ohjelman tehokkuus on tutkitusti tehokas nuorilla naisilla, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa. Heillä maksimaalinen hapenottokyky nousi harjoittelun tuloksena noin 34:stä 42:een (ml/kg/min). Tutkimustulosten mukaan vesijuoksuharjoittelulla saavutettiin käytännössä suurempi aerobisen kunnon paraneminen kuin maalla suoritetulla juoksuharjoittelulla. Koehenkilöt käyttivät kelluttavaa vesivyötä vesijuoksuharjoittelussa. Vesivyö mahdollistaa sen, että kuntoilija on syvässä vedessä pystyasennossa hivenen etukenossa asennossa kaulan syvyydessä. Jalat eivät yllä pohjaan. Kun vesivyön hydrodynaaminen nostepiste on vielä oikea, voi koehenkilö keskittyä oikeaan juoksutekniikkaan vedessä eikä tekemään ylimääräisiä liikkeitä veden pinnalla pysymiseksi. Niissä tutkimuksissa, joissa ei ole käytetty apuna vesivyötä, on todettu matalemmat fysiologiset ja aineenvaihdunnalliset vasteet kuin vesijuostessa ilman vesivyötä. Tällöin voi keskittyä harjoitukseen sataprosenttisesti. Näin ollen vesivyön käyttö tehostaa vesijuoksuharjoittelua fysiologisesta näkökulmasta. Vesivyöllä on mm. helpompi "polttaa rasvoja" vesijuostessa kuin ilman sitä.

Lähde: Juoksuharjoittelu syvässä vedessä ja kuivalla maalla kehittää maksimaalista hapenottokykyä naisilla, joilla ei ole aiempaa harjoitustaustaa (alkuperäinen: Deep water running training and road running training improve VO2max in untrained women). Davidson K. & McNaughton L., Journal of Strength and Conditioning Research, 2000, 14(2), 191 — 195. Suomeksi referoinut vesiliikuntatutkija Ossi Keskinen, Suomalainen Vesiliikuntainstituutti O

Hyvän vesivyön kriteerit (PDF).

Lisää vesijuoksusta

Lisää järvihölkästä

 

Ristijärvelle suunnitellaan Senioriparatiisia

4. huhtikuuta 2004

Miksi 1700 asukkaan kunta suunnittelee uima-allasta, jossa on vedenalainen äänentoisto, uuden vesirentoutuspalvelun mahdollistava 35-asteiseksi lämmitettävä vesi ja säädettävä vedenkorkeus? Siksi, että nykypäivän seniorit vaativat moderneja palveluja, ja Ristijärvellä ikäihmiset on vanhusvoittoisen väestörakenteen myötä opittu näkemään tärkeänä voimavarana paikkakunnan elämässä ja taloudessa.

Ristijärven kunta Kainuussa on jo pitkään suunnitellut ihannepaikkaa ikääntyneille. Senioriparatiisi-ajatus on konkretisoitumassa asumis- ja elämisympäristöksi, jossa keho ja mieli tuntevat hyvää oloa liikunnan, kulttuurin ja yhdessä tekemisen vuorovaikutuksessa. — Ristijärven Seniorpoliksen tärkeimmät toimintayksiköt ja -edellytykset ovat ikäihmisten monitoimihalli, senioreiden taide- ja kulttuuripainotteinen yliopistoyksikkö, laajakaistayhteydet sekä lähiliikunta- ja yhdessäolomahdollisuudet, luettelee Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson ja jatkaa: — Kuntoilu-, terapia- ja elämyspalveluista suurin osa tapahtuu suunnittelun alla olevan monitoimihallin puitteissa. Ikääntyneitä silmällä pitäen suunniteltu liikuntasali näyttämöineen, kuntosali ja kuntoutusallas sekä kahvio muodostavat sellaisen toimivan kokonaisuuden, jossa terapeuttinen, ikäihmisten mielen ja kehon terveyden edistämiseen erikoistuva toiminta tulee mahdolliseksi. Uskomme, että moni kaupunkilainen haluaa viettää eläkepäiviään rauhallisessa ja luonnonkauniissa pikkukunnassa, jossa on virkeää toimintaa ja saatavana modernit palvelut.

Väsymys ja depressio ovat vesiliukoisia

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on yhtenä asiantuntijana suunnittelemassa Ristijärven monitoimihallin allastiloja ja niiden toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on kaikkien kuntalaisten monipuoliset vesiliikuntapalvelut vauvauinnista vesibiciin kuitenkin niin, että ikääntyneiden vesiliikunta on painopistealue. Toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila Vesiliikuntainstituutista pitää suunnittelussa tärkeänä visiointia yhdistettynä kustannustietouteen. Vaikka lähtökohtana on perustoimintojen toimivuus, suunnittelussa otetaan myös huomioon moderni tekniikka erilaisia tapahtumia silmällä pitäen. Anttila kertoo esimerkkejä modernin teknologian hyödyntämisestä: — Vesiliikuntatiloissa on mahdollisuus vastaanottaa ja lähettää kuvaa sekä ääntä digitaalisesti videotekniikkaa ja Internetiä hyväksi käyttäen. Siellä voi tarvittaessa hyödyntää etäkoulutuspalveluja, musiikkisynkronoituja valoesityksiä ja videoneuvotteluyhteyttä. Tulevaisuudessa myös uima-altaissa voi kokea elokuvaelämyksiä, saada videoneuvotteluvälineiden kautta vesijumpan ohjausta liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilta Jyväskylästä tai kuunnella valaiden ääntelyä sukellellessa.

Lisätietoja:

Reijo Fredriksson, kunnanjohtaja
Ristijärven kunta
Aholantie 19
88400 RISTIJÄRVI
puh. 08 — 6179 1300
GSM 044 — 715 9300
fax 08 — 681 313
reijo.fredriksson@ristijarvi.fi

 

Järvihölkkä ja vesijuoksu — vesiliikunnan uusia tuulia

31. maaliskuuta 2004

Uimahalleissa on koettu tänä talvena yleisöennätyksiä. Vesivoimisteluryhmät pursuavat, ja vesijuoksijoille on perustettu omia ratavuoroja. Kesää kohti vesiliikuntaharrastajien määrä nousee koko ajan, kun suomalaiset valmistautuvat järvihölkkäämään mökkirannoilla. Vesiliikuntainstituutin asiantuntijoiden arvion mukaan vesijuoksua kuntoilu- ja terveysliikuntana harrastavien määrä on kasvamassa ensi kesänä tuhansista kymmeniin tuhansiin harrastajiin. — Ilmoista riippuen heitä saattaa tulla enemmänkin, kommentoi harrastajamääräarviota Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila. Vedessä kehomme painaa vain neljä kiloa, koska veden noste helpottaa painontunnetta. Tämän tähden vesijuoksu on mitä parhainta liikuntaa kaikille, joilla on lonkka- ja polvivaivoja. Myös ylipainoisille vesijuoksu on hyvä laihdutusliikuntamuoto nosteen johdosta. Lisäksi vedessä energiankulutus on suurempi, vaikka ei tekisi mitään, koska kulutamme siellä energiaa lämmönhukkana. Monille niska- ja selkävaivaisille uiminen aiheuttaa lihasjännitystä ja huonoja asentoja, mutta vesijuoksussa niska ja selkä pysyvät kivuttomassa perusasennossa pystyssä (ks. kuva).

Ikääntyneille vesijuoksu on kevyt liikuntamuoto josta tulee mieleen lapsuus. Lapsille taas vesivyöllä liikkuminen mahdollistaa syvälle menemisen yhdessä vanhempien kanssa. Vesiliikunta onkin mitä parasta perheliikuntaa. Ei ihme, että vesijuoksutapahtumia on tulossa paljon tänä vuonna. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti tiedottaa Suomen vesijuoksutapahtumista www-sivuillaan. Vesijuoksutapahtumia järjestetään ympäri Suomea runsaasti merihölkästä vesijuoksun MM-kisoihin.

 

Vesivoimistelussa tutkitusti tehoa

21. maaliskuuta 2004

Monesti liikuntaohjelmista joudutaan sanomaan, että "tätähän ei ole tutkittu, mutta arvellaan, että tämä olisi tehokasta". Fysioterapeutti Tiina Kosonen on tutkinut vesivoimisteluliikkeiden tehokkuutta. Sen pohjalta on Suomalaisessa vesiliikuntainstituutissa kehitetty "34 minuutin tehovesijumppaohjelma aloittelijalle". — Tämän ohjelman osalta voidaan sanoa, että se tehoaa tutkitusti, sanoo Vesiliikuntainstituutin toimistusjohtaja Eevaliisa Anttila. 34 minuutin aloittelijoiden tehovesijumppaohjelma on kaikkien vapaasti luettavissa sivuillamme. Ohjelmaa on havainnollistettu selkeiden kuvien avulla.

Tutkimus tehtiin tavallisilla ihmisillä, joiden keski-ikä oli 52 vuotta ja joiden kehon painosta lähes kolmannes on rasvaa (BMI eli kehon suhteellinen rasvapitoisuus keskiarvoltaan 30,3). — Monet tutkimukset tehdään urheilijoilla eivätkä tulokset ole silloin suoraan sovellettavissa tavallisille kuntoilijoille tai terveytensä tähden liikkuville ihmisille, Kosonen kommentoi kohderyhmänsä valintaa.

Vesivoimistelu ja kuntovoimistelu yhtä tehokkaita

Tutkimuksesta selvisi, että vesivoimistelu on yhtä kuormittavaa kuin kuntovoimistelu tai kävely 4 km/h nopeudella (4 MET). Harjoitusintensiteetti oli keskimäärin 64 — 79% iän mukaisesta maksimisykkeestä, joten vesivoimistelua voidaan pitää yleiskuntoa parantavana eli aerobisena liikuntamuotona, jolla voidaan edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Testiliikkeistä polvennostojuoksu, hiihtohyppy ja juoksu liikkuen olivat kuormittavimpia, ja myös ne koettiin raskaimmiksi. Kaiken kaikkiaan koehenkilöt kokivat liikkeet joko kevyiksi tai hieman rasittavaksi. Veren laktaattipitoisuus harjoituksen päätyttyä oli keskimäärin 5 mmol/l, mikä kertoo siitä, että elimistöön oli harjoituksen aikana alkanut kertyä maitohappoa. Kosonen kommentoi tuloksiaan pohtimalla, että vesivoimistelua ei voida pitää puhtaasti kestävyysharjoitteluna, vaan veden vastuksesta johtuen vesivoimistelu on voimakestävyysharjoittelua. — Vesivoimistelu on siis tehokasta ja turvallista kuntoliikuntaa, hän toteaa.

Ohjelmassa on kuusi liikettä. Ne ovat julkaisuvapaasti käytettävissä, kun lähde mainitaan. Mukana animoidut 3D-kuvat (6 kpl) ja liikeohjeet.

Lähde:

Tiina Kosonen, Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittavuuden arviointi vesivoimisteluliikkeiden aikana (2003). Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle tehty terveystieteiden opinnäytetyö.

 

Hyvän vesivyön kriteerit julkaistu

7. maaliskuuta 2004

Vesijuoksu yleistyy kovaa vauhtia. Samalla kun uimahallit ovat totutelleet uuteen asiakasryhmään — syvän veden vesijuoksijoihin — monet suunnittelevat mökille uuden liikuntavälineen, vesivyön hankintaa. Kun syvässä vedessä juoksee, tarvitaan vyötärölle kelluke, joka on sekä toimiva että turvallinen. Tämä vesijuoksun apuväline on nimeltään lyhyesti vesivyö. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on julkaissut hyvän vesivyön kriteerit, jotta kuluttaja voi tehdä valintansa urheilukaupoissa vaikka välinettä ei pystykään kokeilemaan kaupassa itse toiminnassa, vesijuoksussa. Lenkkitossuilla voi askeltaa ja hypähdellä niitä sovitettaessa, mutta vesivyön kelluvuutta ei tavallinen kuntouimari kuivalla maalla voi useinkaan päätellä.

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on kerännyt kokemusta paitsi asiantuntijoista muodostetussa testiryhmässä, myös satojen "oikeiden asiakkaiden", vesijuoksukoulutuksissa olleiden kuntoilijoiden kanssa. Toimitusjohtaja Eevaliisa Anttilan mukaan hyvä vesivyö ei ole halpatuontitavaraa. — Olennaisimmiksi asioiksi ovat muodostuneet vesivyön istuvuus ja hydrodynaaminen nostepiste, hän kuvaa ja tarkentaa: — Vesivyön tulee istua erityisen hyvin lanneselän kohdalta ja olla samalla oikeassa asennossa ergonomisesti kelluttava. Turvallisuuden kannalta vesivyön lukko-osa on avainasemassa, ja valitettavasti lukkojen kestävyys on ulkolaisissa vesivöissä vaihdellut melkoisesti. Vesiliikuntainstituutti suosittelee suomalaista Suvi-vesivyötä vesijuoksuun ja syvän veden vesivoimisteluun niin uimahalleihin kuin luonnonvesiinkin.

Lataa hyvän vesivyön kriteerit itsellesi PDF-tiedostona.


Vesiliikuntainstituutilla takana upea käynnistymisvuosi

28. helmikuuta 2004

Jyväskylästä käsin valtakunnallisesti toimivalla Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy:llä on odotettua parempi vuosi takana. Menestys vuonna 2003 perustuu hyvin käynnistyneeseen koulutustoimintaan ja ohjauspalvelutuotteiden pilotointiin sekä ennen kaikkea uuden vesiliikuntamuodon, vesijuoksun lanseeramiseen.

Yritys perustettiin 1.1.2003 kansalliseksi vesiliikunnan kehittämiskeskukseksi pitkään haudotun idean pohjalta. Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila kuvaa yrityksen päämääriä seuraavasti: "Vesi tuntuu hyvältä suurimmasta osasta ihmisiä. Sitä pitäisi hyödyntää enemmän myös liikuntaan motivoinnissa. Vesiliikunta voisi Suomessa olla koko kansan liikuttaja. Meillä on hyvä uimahalliverkosto ja erinomaisia liikunta-ammattilaisia. Vesiliikuntapalveluista tulisi tehdä houkuttelevampia. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti luo siltä osin edellytyksiä terveyttä edistävään ja kuntouttavaan vesiliikuntaan. Liikeideana on ihmisten vesisuhteen parantaminen", Anttila kiteyttää.

Liikevaihtotavoitteiden täyttymisen lisäksi aloitusvuonna on toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja saatu konkreettista näkyvyyttä. Nämä luovat pohjan kasvulle tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä noin neljä henkilöä työllistävällä yrityksellä on selkeä kolmivuotinen kasvusuunnitelma. Vuonna 2006 Vesiliikuntainstituutti arvioi työllistävänsä 10 vakituista ja 50 osa-aikaista terveyttä edistävän ja kuntouttavan vesiliikunnan huippuosaajaa.

Yritys perustettiin tarpeeseen. Vesiliikunnalla on kova kysyntä. SLU:n teettämän Liikuntatutkimuksen (2002) mukaan aikuisistakin 12 % (510.000 henkilöä) harrastaa uintia ja 8 % (315.000 henkilöä) haluaisi harrastaa, mutta ei jostain syystä sitä tee. Muita nousevia vesiliikuntalajeja ovat muun muassa vesirentoutus, vesivoimistelu eri muodoissaan sekä luonnonvesien hyödyntäminen terveysliikuntapaikkoina.

Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin palveluihin kuuluvat niin kesäiset seikkailu-uimakoulut, LISCO-Ranttikset, kuin vesiliikunnan ohjaajakurssitkin. Perheet voivat osallistua Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin järjestämiin vesileikkilomiin kylpylöissä eri puolella Suomea. Kunkin omaa vesiliikuntaharrastusta piristämään on myynnissä kelluttavia vesivöitä, joita käytetään syvän veden vesijuoksussa. Uimaopettajille ja vesivoimistelun ohjaajille on myytävänä käsikirjoja, kuten Vesivoimistelu ja videoita, kuten Esteittä elämyksiin — soveltava uinnin alkeisopetus. Palveluihin kuuluvat myös räätälöidyt kehittämispalvelut vesiliikuntapalvelujen järjestäjille. Esimerkkeinä Vesiliikuntainstituutin asiantuntijapalveluista ovat Suomen Latu Ry:n luontouintikoulutus ja Ikaalisten kylpylän vesiliikuntalomien suunnittelu ja kehittäminen. Lisätietoja näistä saa www-sivuiltamme sekä tarinasta vesijuoksun läpimurrosta.

 

Rasva palaa vedessä

7. tammikuuta 2004

Vesijuoksu polttaa rasvaa
ja kiinteyttää tehokkaasti.
Tunnin intensiivinen vesijuoksu voi kuluttaa jopa kolmanneksen vuorokauden lepoenergiakulutuksesta. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen ja Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin yksittäisessä kokeilussa, jossa koejuoksijana oli 45-vuotias ylipainoinen ja huonokuntoinen mies. Kokeilu tehtiin, koska Vesiliikuntainstituutin uintiopaspalvelun laihdutusasiakkaat laihtuivat ennakoitua nopeammin. Ohjaajat halusivat tietää kuinka paljon energiaa vesijuoksu todellisuudessa kuluttaa.

Kokeilussa mitattiin energiakulutus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla levossa ja vesijuoksuharjoituksen ajalta. Tulokset hämmästyttivät vesiliikuntatutkija Ossi Keskisenkin: — Koevesijuoksijan lepoenergiakulutus oli 2836 kcal/vrk. Tunnin vesijuoksun aikana hän kulutti 801 kcal. Tämä vastaa tunnin intensiivistä juoksulenkin energiakulutusta, hän kertoo tuloksista ja jatkaa: — Heikkokuntoisella ylipainoisella henkilöllä vastaava energiakulutus samassa ajassa olisi melko hankalaa tai jopa mahdotonta saavuttaa esimerkiksi juosten kuivalla maalla.

Laihdutusmekanismeina lämmönhukka, liike-energian kulutus ja lihasten kiinteytyminen

Vesijuoksussa tarvittavan
vesivyön tulee olla
oikeanlainen.
Vesijuoksu laihduttaa kolmen eri mekanismin kautta, ja on sen vuoksi mitä erinomaisinta liikuntaa niille, jotka haluavat hallita painoaan. Nämä kolme mekanismia ovat elimistön lämmönhukka, liike-energian kulutus ja lihasten kiinteytyminen. Liikarasvan palamiseen vaikuttaa elimistön energiakulutus. Lepotilassa vedessä ihminen kuluttaa energiaa huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Esimerkiksi uimahallilämpöisessä 27-asteisessa vedessä lämmönhukan johdosta kulutamme levossa keskimäärin 40% enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Kun tähän olotilaan yhdistää aktiivisen liikunnan, energiakulutus lisääntyy suorassa suhteessa liikunnan tehoon. Vesiliikunnalla on todettu olevan lihasmassaa lisääävä vaikutus ja tämä käytännössä tarkoittaa lihasten kiinteytymistä.

Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila suosittelee vesijuoksua painonhallintaan. — En usko nopeaan laihduttamiseen. Laihdutetuilla kiloilla on taipumus tulla takaisin, hän kuvaa ja jatkaa: — Laihduttamisen sijasta ajattelisin painoasiaa sen hallitsemisen näkökulmasta ja silloin puhutaan elämäntavasta. Laihtumaan onnistuu jos kuluttaa enemmän kuin syö, ja tulokset jäävät pysyviksi, jos syömisen ja kuluttamisen suhteen oppii pitämään tasapainossa. Vesijuoksu sopii mitä parhaiten sekä laihdutukseen että painonhallintaan. Siihen löytyy perusteita tutkimuksista, tästä kokeilustamme sekä käytännön kokemuksesta. Lukuisat ihmiset nauttivat vedessä olemisesta ja liikkumisesta. Tämän vuoksi vesiliikunta koetaankin hauskaksi ja liikunnasta tulee säännöllinen elämäntapa.

Lisätietoja

 

Luontouinti sopii suomalaisille

29. joulukuuta 2003

Kesä- ja talviuinti luonnonvesissä lisäävät suosiotaan. Viime kesän helteet lisäsivät terveysliikuntaa järvissä, lammissa ja meressä. Erityisen buumin sai järvihölkkä, vyötärökellukkeella juokseminen syvässä vedessä. Myös vesijumppa, perinteinen kuntouinti ja vesileikit perheliikuntana lisäsivät suosiota. Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin ja Suomen Ladun yhteistyöprojekti 2003 kesäisen luontouinnin kehittämiseksi ja upeiden rantojemme hyödyntämiseksi on onnistunut yli odotusten. — Kiinnostuksen lisääntymisen huomasi uuden terveysliikuntalajin, järvihölkän räjähdysmäisenä kasvuna ja koulutuskysynnän kasvuna, arvioi Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila selittäen hankkeen onnistumisen syitä: — Luontouinnissa korostuvat suomalaisille tärkeät arvot, kuten luontoliikunnan esteettiset elämykset, liikuntaharrastuksen ekologisuus ja edullisuus sekä vesielementin aistillinen kokeminen.

Hanke tulee jatkumaan, ja mukaan tulee koko ajan uusia yhteistyökumppaneita. Ensi vuoden tavoitteet on asetettu korkealle. Syksyllä nimetyn Suomen Ladun luontouintivastaavan Mirja Olinin mielestä kuntien tulisi lisätä luontouintipalveluja: — Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt ja luontouinti tuo siihen uusia mahdollisuuksia. Monet sellaiset henkilöt, jotka eivät pysty tai halua liikkua luonnossa muuten tehokkaasti, ovat löytäneet luontouinnin eri muodoista uuden harrastuksen, ja terveysliikuttajien tulisi kannustaa ihmisiä siihen lisää. Kunnat voisivat myös järjestää asukkailleen vesiliikuntakursseja, esimerkiksi järvihölkkäkursseja ja vesileikkipäiviä. Lisäksi vesivöiden lainauspisteet kuntien uimarannalla olisivat konkreettista liikuntapalvelua, hän lisää.

Lisätietoja
www.suomenlatu.fi > lajit > luontouinti

Mirja Olin
Suomen Latu ry
Fabianinkatu 7
00130 HELSINKI
puh. 09 — 4159 1118
mirja.olin@suomenlatu.fi
www.suomenlatu.fi

 

Vesijuoksu valloittaa uimahalleja

24. marraskuuta 2003

Syksyn pimetessä moni hakee virkistystä uimahalleista. Vesijuoksu on uusi ja tehokas laji, joka näin talven kynnyksellä onnistuu uimahallien syvässä altaassa. Lajin suosion myös huomaa. Uimahallit ovat ottaneet ilolla vastaan uuden harrastajajoukon, vesijuoksijat, joista moni alkoi harrastaa sitä kesällä mökkirannallaan "järvihölkkänä". Heille osoitetaan paikka kuntouimarien harjoitteluradoilla. Jossain uimahalleissa on jopa omat radat vesijuoksijoille, jotka eivät etene yhtä vauhdikkaasti kuin uimarit.

Laji on tehokas, sillä vesi vastustaa tuhat kertaa enemmän kuin ilma. Veden nosteen johdosta se sopii hyvin polvi- ja lonkkakivuista eroon pyrkiville tai ylipainoisille. Useimmiten vesijuoksu sopii uintia paremmin niska- ja hartiaseudun jännityksen vaivaamille. Monet eivät hallitse oikeita uintitekniikoita ja siihen liittyvä kaula kenossa uinti tekee huonoa.

Vesijuoksu on hauska laji, jossa edetään vedessä pystyasennossa juoksuliikkeitä tehden. Apuna käytetään kelluttavaa, vyötärölle sidottavaa vesivyötä. Lajin suosion myötä vesivyöt ovat tulleet myös urheilukauppoihin ja ensimmäisiin tavarataloihinkin joulumyyntiin. Vesijuoksun tekniikka ei ole vaikea, mutta vesivyön tulee olla oikeanlainen. Väärin muotoiltu vesivyö aiheuttaa epäergonimista jännitystä, eikä vesijuoksija voi tehdä liikkeitä rennosti. Olennaista toimivalle vesivyölle on oikein sijoittuva hydrodynaaminen nostepiste.

Vesijuoksua kannattaa kokeilla. Vesi tekee meille hyvää ja liikunta auttaa ylläpitämään terveyttä. Näin loska-aikana mielikin virkistyy, kun vesi pääsee vaikuttamaan ja harrastus on lisäksi edullista.

Lisätietoja:

> Hyvän vesivyön kriteerit (PDF)
> Vesijuoksun tekniikka
> Vesijuoksuun liittyviä tutkimuksia: (ks. seuraava kappale)

Vesijuoksu on tehokasta liikuntaa

Tervetuloa uutuusjulkaisun, "Kooste vesijuoksututkimuksista", julkistamistilaisuuteen maanantaina 1.12. Klo 13.00 Jyväskylän Vivecaan. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos ovat tehneet konkreettista ja ajankohtaista yhteistyötä tavallisten kuntoilijoiden ja liikuntatieteiden rajapinnassa pureutumalla kysymykseen, mitä vesijuoksusta on jo tutkittu. Vesiliikuntatutkija Ossi Keskinen on selvittänyt maailmalla tehdyt tutkimukset ja koonnut ne kansiin, joka julkistetaan Jyväskylän Teknologiakeskuksen tiloissa, upouudessa hyvinvointiyritysten keskittymässä Vivecassa.

Tutkimuksia löytyi paljon. Sen lisäksi, että katsaukseen on kerätty 82:n vesijuoksuun liittyvän ja 95:n aihetta sivuavan tutkimuksen lähdetiedot, siinä on lyhyesti referoitu muutamia niistä. Katsauksessa selviää muun muassa, että...

  • ...pelkkä vedessä olo kuluttaa energiaa ja näin ollen siinä liikkuminen on erityisen tehokasta liikuntaa painon hallitsemiseksi ja pudottamiseksikin.
  • ...vesijuoksua on käytetty erityisesti alaraajojen ja alaselän alueen rasitusvammojen kuntoutuksessa.
  • ...vesijuoksu on tehokasta: vesi on tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma ja liikuntamuotona vesijuoksu parantaa sekä yleiskuntoa että lihasvoimaa.
  • ...vesijuoksu sopii sekä miehille että naisille — kaiken ikäisille ihmisille.
  • ...vesijuosten on tehty ja voidaan tehdä submaksimaalisia, epäsuoria hapenotttokyvyn testejä.

Pitkän linjan vesiliikuntatutkija Ossi Keskinen kirjoittaa koosteessa itselleen tutusta lajista tiiviisti. Hän painottaa olennaisia asioita tavallisten ihmisten vesijuoksuharrastukseen liittyen. Julkaisu on tarkoitettu vesiliikunnan kanssa ammatikseen työskenteleville liikunnanopettajille ja -ohjaajille, fysioterapeuteille, järvihölkän- ja vesijuoksun ohjaajille sekä harrastajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Koosteen tarkoituksena on myös tukea suomalaisten koko ajan lisääntyvää vesijuoksuharrastuksen nousua.

Tilaisuus on maksuton ja siihen ovat tervetulleita kaikki aihealueesta kiinnostuneet.

Osoite: Rautpohjankatu 8

Tulo-ohjeet: Viveca-rakennus on Hippoksella jäähallin ja monitoimihallin välissä, sisäänkäynti pesäpallokentän puolelta, ei Metson tehtaiden puolelta.

Tilaisuus kestää noin tunnin.

Lisätietoja tilaisuudesta antavat...

Tiedot julkaisusta:

Nimi: Kooste Vesijuoksututkimuksesta
Kirjoittaja: Ossi Keskinen, LitM/fysioterapeutti
Julkaisija: Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos
Laajuus: 31 sivua
ISBN: 951-39-1648-0
Tilaukset: Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy, info@vesiliikunta.com tai puh. 014 — 445 1423
Julkaisun saatavuus: Internetsivuillamme
Hinta: Julkaisu tilattuna nidoksena 10 euroa + toimituskulut  — Internetistä koosteen voi ladata itselleen veloituksetta

TERVETULOA!

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy
Jyväskylän Teknologiakeskus Oy/Hyvinvointiteknologiat

 

Selkä- ja niskakipu ovat vesiliukoisia

18. marraskuuta 2003

Uinti on liikuntagallupin mukaan Suomen suosituin sisäliikuntalaji. Erityisesti sitä suositellaan lihas- ja nivelkivuista kärsiville, koska vesi ja liikunta kumpikin vähentävät kipuja. Lisäksi veden noste helpottaa liikuntaan joissain lajeissa liittyvää haitallista rasitusta. Uiminen voi sekin kuitenkin aiheuttaa rasituskipua varsinkin niskassa tai selässä jos ui väärin. Yleinen tapa, niin kutsutulla joutsenkaulatekniikalla uiminen pää pystyssä onkin niska-hartialihaksia jäykistävä uintitekniikka joka monilla aiheuttaa myös selkäoireita. Suomen Selkäliitto on kehittänyt TULES UIMAAN -ryhmät yhteistyössä Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kanssa. — TULES UIMAAN -ryhmissä opetellaan hauskasti uimaan oikein, kertoo Selkäliiton toiminnanjohtaja Anitta Raitanen. Hän jatkaa toiminnan kuvaamista: — Sisältönä on uintitekniikoiden opettelemisen lisäksi mm. uusi suosittu vesijuoksu, pelejä ja vesirentoutusta. Ohjelma on suunniteltu ihan tavallisille ihmisille, ja ohjaajat on koulutettu huomioimaan erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaat uintikuntoilijat. Se on hyvä, koska TULE -sairaudet eli tuki-ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, ja ne ovat mielenterveysongelmien jälkeen toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Kela maksoi viime vuonna 4,5 miljoonaa sairauspäivärahapäivää TULE-sairauksien vuoksi.

Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on myöntänyt tukea Keski-Suomen Selkäyhdistys Ry:lle TULES UIMAAN -ryhmätoiminnan aloittamiseksi. Ensimmäiset kurssilaiset tulivat nauraen ryhmään ja kertoivat ihmettelevistä naapureista. Ei ole kuulemma tapana aikuisena lähteä uimakouluun. Ryhmän ohjaaja, vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila kertoo loppusuoralla olevasta ryhmästä: — Paras anti ryhmäläisille kuuluu olevan se, että he ovat innostuneet vesiliikuntaan. Olympialaisiin ei kukaan tähtää, mutta monet ovat oppineet uusia uintitapoja, uimaan kivuttomasti tai kuntoilemaan kelluttavaa vesivyötä käyttäen niin, etteivät selkärankaperäiset oireet haitttaa. TULES UIMAAN -ryhmiä voi tiedustella Selkäyhdistyksistä ja ohjaajakoulutusta Suomen Selkäliitosta tai Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista.

TULES UIMAAN -ryhmä kokoontuu maanantaina 24.11. Jyväskylän AaltoAlvariin viimeisen kerran klo 17 — 18. Silloin on mahdollista haastatella ryhmäläisiä ja ohjaajaa, sekä ottaa kuvia.

Lisätietoja

Anitta Raitanen
Suomen Selkäliitto Ry
Eerikinkatu 16 A 2
00100 Helsinki
puh. 09 — 605 918
FAX 09 — 605 264
selkaliitto@selkaliitto.fi
www.selkäliitto.fi

 

Vesiliikunta on luultuakin hyödyllisempää

22. elokuuta 2003

Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan veteen meneminen aiheuttaa huomattavan muutoksen ihmisen verenkiertoelimistön toiminnassa. Tuloksista selviää, että vesiympäristöstä on hyötyä laihduttajille. Samoin sydämen sykkeestä on uutta, positiivista tietoa kuntoileville vesiliikunnan harrastajille.

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Kari Keskinen toteaa tutkimustuloksista: — Kun ihminen menee veteen, laskimoissa ja vatsaontelossa aiemmin ollut veri pakenee veden aiheuttaman paineen vaikutuksesta rintakehän sisäosiin. Tämä saa aikaan sen, että sydämen syketaajuus alenee erittäin huomattavasti: se on 10 — 15 lyöntiä vähemmän kuin kuivalla maalla. Monet kuntoilijat seuraavat nykyään sykettä ja heidän kannattaakin huomioida vedessä liikkuessa, että tämän verran alhaisempi harjoitussyke vastaa suurempaa sykettä kuivalla maalla.

Kylmässä vedessä energiaa kuluu kaksin verroin

Vedessä kulutamme energiaa neljänneksen enemmän kuin kuivalla maalla. Kun tutkitut henkilöt kuluttivat altaan reunalla oleskellessaan energiaa keskimäärin n. 1,5 kcal/minuutti, lisäsi uimahalliveteen meneminen energiankulutuksen yli 2 kcal/minuutin lukemiin. Pelkkä viileässä vedessä olo aiheuttaakin vesiliikkujalle huomattavan lämmön menetyksen. Sen ohella vedessä liikkuminen tuo oman energiankulutuslisänsä. Keskisen mukaan eräiden tutkimusten mukaan esimerkiksi järvivesille tyypillisessä n. 20-asteisessa vedessä oleilu lisää energiankulutusta lähes kaksinkertaiseksi. Tutkimus vahvistaakin näkemystä, jonka mukaan vedessä liikkuminen on tehokas tapa menettää lämpöenergiaa ja tämähän on hyvä uutinen mm. painonhallinnasta huolta kantaville kansalaisille.

Tutkimusta/uutta tietoa kuntoilijoiden hyväksi

Tutkimus on tuottanut uutta tietoa vedessä oleskelun vaikutuksista ihmisen elimistön toimintaan. Se osoitti, että vesi tuo runsaasti lisäarvoa mm. vesivoimisteluun ja muuhun vesiliikuntaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa mm. vesijumppaohjelmia ja erilaisia vedessä tapahtuvia harjoituksia.

Jyväskylän yliopisto ja Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy ovat aloittaneet yhteistyön vesiliikuntatutkimuksen lisäämiseksi. — Näin pystytään hyödyntämään nopeasti kansainvälisestikin korkeatasoista, suomalaista vesiliikuntatutkimusta tavallisten kuntoilijoiden hyväksi, kertoo Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila. Valtakunnallisesti toimivan Vesiliikuntainstituutin sijaintipaikan valintaan vaikutti merkittävästi juuri Jyväskylän yliopisto ja Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta.

Anttila toteaa, että tuoreita tutkimustuloksia tullaan tiedottamaan alan ammattilaisille ja soveltamaan välittömästi vesiliikuntainstituutin ohjaustoiminnoissa esimerkiksi nousevassa uudessa lajissa, vesijuoksussa. Tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmiin kuuluu Keskisen ja Anttilan mukaan yhteisten tutkimusprojektien lisäksi suomalaisen vesiliikuntatutkijaverkoston luominen.

Lisätietoja

Kari L. Keskinen, Ph.D., P.T.
Professor (act)
Jyväskylän yliopisto
Liikuntabiologian laitos
PL 35
40014 Jyväskylä
e-mail: kari.keskinen@sport.jyu.fi
Puh. 014 — 260 2056
Fax 014 — 260 2031

 

Vesihölkkää kesähelteellä

25. heinäkuuta 2003

Helteellä liikkuminen voi olla tuskallisen uuvuttavaa. Lisäksi kuumuus voi olla terveydelle vaarallista jos on sydänoireita tai hengityselinsairauksia. Poikkeuksellisen pitkä hellejakso on saattanut monet aktiiviset terveysliikkujat ymmälleen — ei jaksa enää edes sauvakävellä! Rakennettujen uimapaikkojen myötä luonnonvedessä liikkuminen on jäänyt monilta unholaan. Veteen saatetaan pulahtaa saunan yhteydessä, mutta siinä ei tehdä reipasta harjoitusta. Nyt kun uintivedet ovat harvinaisen lämpimiä vesihölkkä on hauska liikuntamuoto kylmänaroillekin.

Vesiliikunnassa on paljon etuja: vedessä liikkuessa hiki ei tunnu ja voi ihailla maisemia. Mitä nopeammin etenee, sitä enemmän vesi vastustaa. Kovalla helteellä kuivalla maalla treenaaminen voi tuntua "veren maku suussa" -harjoittelulta kun taas vesiliikunnassa voi tehokkaasti harjoitellessakin kokea luonnon kauneutta ja vesistöjen rauhaa. Tänä kesänä kuntoilijoiden löytämä vesijuoksu luonnonvesissä, eli "Järvihölkkä" on mukava tapa liikkua. Mahdolliset paino-ongelmat ja alaraajojen nivelkivut eivät haittaa liikkumista. Monet jotka ovat kipeyttäneet niskansa uimalla rintauintia niska kenossa, ovat löytäneet vesiliikunnan riemun uudestaan pystyasennossa vesivyön avulla hölkkäämäällä. Laihduttajia ilahduttaa se, että vesijuoksu luonnonvesissä kuluttaa energiaa enemmän kuin perinteinen lenkkeily. Ei ihme, että harrastajia on jo tuhansia ja järvihölkkäilijöitä alkaa näkyä rannoilla.

Toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista suosittelee kesäkuntoilijoille vesijuoksua: — Vesijuoksu syvässä vedessä on harvinainen laji. Se soveltuu lähes kaikille ja innostaa ihmisiä liikkumaan. Apuvälineeksi tarvitttava vesivyö on edullinen ja yksinkertainen ja harjoittelu mahdollista ympäri vuoden. Talvella vesivyön käyttäjän liikuntaympäristö vaihtuu uimahalliin.

Vesijuoksu on turvallista, kun varoo retkillään veneväyliä, lenkkeilee mieluiten rantaviivan suuntaisesti kaverin seurassa tai turvaveneen saattamana eikä käytä harjoituksen yhteydessä alkoholia. Vesivyön valinnassa kannattaa olla tarkkana. Vyön muotoilu vaikuttaa hydrodynaamiseen nostepisteeseen. Väärin muotoillulla vesivyöllä juostessa joutuu jännittämään staattisesti lihaksia niin, että ne voivat kipeytyä.

Harrastuksen löytäneiden kommentteja

— Vesi on kuin linnunmaitoa ja olo kuin kleopatralla, kun sotkee pitkin järvenselkää. Nainen 63 v, Satakunta.

— Vesivyö on myös kätevä rentousväline, voi rentoutua kuin lastu lainehilla. Mies 44 v, Keski-Suomi

— Juoksijalle hyvä korvaava harjoittelumuoto helteillä. Nainen 20 v, Pohjois-Suomi

 

Seikkailu-uimakoulu LISCO-Ranttiksia laajennetaan systemaattisesti

17. kesäkuuta 2003

Kesäuiminen on nuorista hauskaa ja vanhemmat pitävät lastensa uimataitoa tärkeänä. Useat kunnat lopettivat viime vuosikymmenellä rantauimakoulunsa. Joissakin kunnissa niitä vähennettiin. Kuitenkin tämä vanha suomalainen perinne elää edelleen ja monet kunnat järjestävät kesäisin rannoilla uimakouluja, joihin innokkaita tulijoita riittää aina.

Monet ihmiset — varsinkin nuorempi sukupolvi — alkaa osittain vieraantua luonnonvesistä, kun kunnalliset uimahallit ja kylpyläverkosto tarjoavat vesiliikuntamahdollisuuksia ympäri vuoden. Suomen uimahallit rakennettin pääasiassa 60- ja 70-luvuilla. Tällöin uimaopetus siirtyi rannoilta uimahalleihin. Uimaopetus on tehokkaampaa halleissa, missä vesi ja ilma ovat luonnonolosuhteisiin verrattuna lämpimämmät ja muitakin häiriötekijöitä on vähemmän. Uimaopetustuokiot voivat olla pidempiä ja oppimistulokset ovat usein myös paremmat. Rantauimakoulut tarjoavat kuitenkin sellaisia elämyksiä, mitä steriilit ja kliiniset uimahallit eivät pysty tarjoamaan. Uiminen luonnonvesissä on myös ekologisempaa.

LISCO-Ranttis suunnataan nuorille

Tulevana kesänä Suomalainen Vesiliikuntainstituutti järjestää LISCO-Ranttiksia 8 — 15-vuotiaille uimataitoisille vesipedoille Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Laukaassa, Saarijärvellä, Muuramessa ja Keuruulla. Suomen Latu järjestää niitä Vantaalla ja Espoossa. LISCO-Ranttiksia järjestetään nyt kolmatta vuotta. Tulevina vuosina näitä uusia jatkouimakouluija suunnitellaan järjestettävän valtakunnallisesti.

LISCO-Ranttis on suunnattu 8-15 — vuotiaille uimataitoisille. Viikon mittaisessa uimakoulussa voi seikkailun varjolla oppia perusvälinesukellusta, vesipelastusta, vedenalaista valokuvausta ja tietysti uimaan. — LISCO-Ranttikset täydentävät kunnallisia uimakoulupalveluja, Saarijärven vapaa-aikatoimenjohtaja Esko Pekkanen sanoo. — Kunta järjestää alkeisuimakouluja ja Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy järjestää meillä jatko-opetukseen tähtäävät uimakoulut, joissa voi suorittaa taitomerkkejä, uimakandidaati- ja maisteritutkintoja. Teemme tiivistä yhteistyötä niin markkinoinnin kuin ohjaajien keskinäisen yhteydenpidon osalta ja näin saamme laadukkaampia palveluja kuntalaisille.

LISCO-Ranttikseen pääsevät mukaan myös matkailijat. Uimakouluihin voi osallistua yksittäisille uimakerroillekin. Myös liikunnalliset erityisryhmät ovat toivottuja näihin uusiin uimakouluihin. Vammaiset ja monet pitkäaikaissairaat lapset ovatkin jääneet yleensä pois rantauimakouluista.

Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen pitää rantauimakouluissa tärkeänä uimataidon oppimista ja sitä, että lapset oppivat luonnollisen suhtautumisen luonnonvesiin. — Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliito on tutkinut uimataitoa. Tutkimuksen mukaan suomalaisista kuudesluokkalaisista vain 67 % osaa uida, Jantunen kertoo. — Me Suomen Ladussa halusimme kantaa kortemme kekoon. Jonain päivänä tämän päivän rantauimakoululaiset päättävät muun muassa vesistöjemme suojelusta, ja jos itse on oppinut nauttimaan uimisesta luonnonvesissä, on todennäköisesti kiinnostuneempi myös niiden kunnosta. Jantusen mukaan muita LISCO-Ranttiksen tavoitteita ovat, että varhaisnuori oppii terveellisiä liikuntatapoja, ryhmässä toimimista, toisista välittämistä ja itseluottamusta.

 

Järvihölkästä tulossa kesän uusi hittilaji

2. kesäkuuta 2003

Järvihölkkä on vesijuoksua luonnonvesissä kelluttavan vesivyön avulla. Suomen Latu ry ja Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy ovat aloittaneet tämän uuden, kaikille sopivan kesäisen terveysliikuntalajin koulutuksen osana luontouinnin kehittämiskampanjaa.

Järvihölkkääjä liikkuu vesivyön avulla niin syvässä vedessä, että jalat eivät koske pohjaa. Veden nosteen vuoksi järvihölkkä sopii erityisesti jalkavaivaisille, ylipainoisille ja selkäsairaille. Koska vedessä juostaan pystyasennossa, laji on niskakivuista kärsiville miellyttävämpää ja turvallisempaa kuin uinti niska kenossa. Veden vastuksen vuoksi laji on myös erittäin tehokas ja urheilijoiden suosima peruskuntoharjoittelumuoto. Eniten laji kiinnostaa nk. terveysliikkujia. — Suuri osa suomalaisista haluaa pitää terveyttään yllä säännöllisellä liikunnalla kesälläkin ja siihen järvihölkkä on hyvä laji, kertoo viestintäpäällikkö Sirpa Arvonen Suomen Ladusta. — Jumpparyhmissä on kesällä taukoa ja kesäkuumalla lenkkeily voi tuntua uuvuttavalta. Järvihölkkä virkistää ja harjoituksen voi tehdä matkoilla, kesämökillä tai lähirannassa.

Järvihölkkää ohjatusti!

Lajin nousun huomaa sekä koulutuskysynnän että vesivöiden myynnin kasvuna. — Toukokuussa vesivöitä tilattiin 15 kertaa arvioitua enemmän, kertoo Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila. Tavallisille liikkujille suunnattua kahden tunnin Järvihölkän intro -koulutusta tullaan järjestämään kesän aikana Keuruulla, Kangasalla, Jämsässä, Kuopiossa, Siilinjärvellä, Lapinlahdella, Joutsassa, Kangasniemellä, Äänekoskella, Saarijärvellä, Forssassa, Porissa, Vantaalla, Espoossa, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Järvihölkän introja ohjaa järvihölkkäohjaajakurssin suorittanut ohjaaja.

 

Väsymys ja kipu hoidetaan uudella vesirentousmenetelmällä

4. huhtikuuta 2003

Vesi rentouttaa jo sinällään. Kun lisäksi vesirentousterapeutti liikuttaa ja käsittelee rentoutujaa, saadaan entistä syvempi vaikutus. Jyväskylässä otetaan käyttöön uusi vesirentousmenetelmä AaltoAlvarissa 5.4. Hyvän Olon Hulinat -päivillä. Vesirentousmenetelmä on kehitetty Suomalaisessa Vesiliikuntainstituutissa tänä keväänä. Idean äiti, Eevaliisa Anttila on luonut pohjaa työlle jo vuodesta 1999 alkaen, jolloin hän ensimmäistä kertaa kokeili ulkomailla suosittua hoito- ja hyvinvointimenetelmää. Israelilainen vesiterapeutti kertoi hoitavansa monia sairauksia, kuten selkäkipuja, jännityspäänsärkyä ja unettomuutta kyseisellä hoidolla erinomaisin tuloksin. Itse myös fysioterapeuttina toimiva Anttila kiinnostui asiasta ja lähti Saksaan tutustumaan Aquawellness -nimiseen hoitoon ja perehtyi myös USA:laiseen Watsuun, joka on kehitettu shiatsusta. Näitä hoitoja ei ole saatavana Suomessa. Suomalaisille nyt sovellettu vesirentous on hoitomuoto, jota saa 4.5.2003 alkaen Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toteuttamana hoitona. Kehitystyö menetelmän osalta jatkuu edelleen moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluu Anttilan lisäksi psykologi, liikunnanopettaja ja lääkäri.

Vesirentoudessa yhdistyvät veden terapeuttiset vaikutukset sekä kehon ja mielen tasapaino. Vesirentoutuksen vaikutuksesta verenkirto lisääntyy, kipu vähenee, nivelten liikelaajuudet lisääntyvät ja rentoutuja oppii itse rentoutumaan. Veden kantavaa voimaa hyödynnetään ja ihminen voi painottomassa olotilassa kokea syvää mielen harmonisoitumista. Hoito vaikuttaa henkisesti voimakkaasti. Tunne on miellyttävä.

Vesirentoudessa huomaa, että syväasteinen rentoutuminen on mahdollista, kun terapeutti kannattelee ja liikuttaa rentoutujaa vauvauintilämpöisessä, 32-asteisessa vedessä. Hän tekee keinuttavia, rentouttavia ja lihaksia venyttäviä liikkeitä. Hän myös hieroo ja tiettyjä pisteitä painelemalla rentouttaa rentoutujaa niin, että tämä voi tuntea siirtyvänsä ennenkokemattoman miellyttävään olotilaan. Veden liike iholla ja lämmin vesi aikaan saavat syvän elämyksellisen tunteen.

Vesirentouden hinta: 35 e/30 min. (sisältää uimahallimaksun)
Paikka: Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, Jyväskylä
Varaa itsellesi aika: p. 014 — 445 1423, Suomalainen Vesiliikuntainstituutti

VÄSYMYS JA DEPRESSIO OVAT VESILIUKOISIA!

 

Järvihölkkä — uutuuslaji ensi kesäksi

20. maaliksuuta 2003

Järvihölkkä on vesijuoksua luonnonvesissä. Se on erittäin tehokasta harjoittelua. Järvihölkkätreeni tehdään niin syvällä, että jalat eivät kosketa pohjaa. Järvihölkässä käytetään apuna hölkkääjää kelluttavaa vesivyötä, joka sidotaan vyötärölle. Vesivyöllä voi tehdä kävely- ja juoksulenkkejä tai vesivoimistelua syvässä vedessä — vesivyö kelluttaa uimaria pinnalla pystyasennossa. Kelluttava vesivyö parantaa vesijuoksijan nostetta niin, ettei hänen tarvitse tehdä pinnalla kannattelevia liikkeitä, vaan hän voi keskittyä eteenpäin vieviin liikkeisiin.

Järvihölkän tekniikka ei ole monimutkainen, mutta turvallisuusseikat luonnonvesissä liikkuessa tulee huomioida. Järvissä, meressä ja joissa hölkkäilyn lisäksi vesivyöllä voi avustaa pientä lasta syvällä vedessä tai rentoutua pilviä katsellen. Samaa kesällä luonnonvesissä käytettävää vesivyötä voi käyttää talvella uimahallissa vesijuoksussa tai syvän veden vesivoimistelussa.

Perinteisesti vesijuoksua niin uimahalleissa kuin luonnonvesissäkin ovat tehneet urheilijat osana harjoitteluaan sekä urheiluvammojen kuntoutusvaiheessa. Järvihölkkä soveltuu erinomaisesti myös sellaisille kuntoilijoille, jotka eivät uidessa halua laittaa päätä veden alle. Niska jännittyy "joutsenkaulatekniikalla" uidessa ikävästi, mutta järvihölkätessä ei. Muita järvihölkän kohderyhmiä ovat jalkojen nivelongelmista kärsivät, ylipainoiset ja ikääntyneet, joiden on vaikea lenkkeillä kuivalla maalla.

Vesivyön voi tilata postitse. Mukana tulee Opas vesivyön käyttäjälle.

Hinta: 45 e + postikulut

 

Uusi vesiliikunnan kehittämiskeskus ja uusi kirja vesivoimistelusta

7. tammikuuta 2003

Jyväskylään on perustettu valtakunnallisesti toimiva Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy. Juuri nimitetty toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila kuvaa yrityksen päämääriä seuraavasti: "Vesi tuntuu hyvältä suurimmasta osasta ihmisiä. Sitä pitäisi hyödyntää enemmän myös liikuntaan motivoinnissa. Vesiliikunta voisi Suomessa olla koko kansan liikuttaja. Meillä on hyvä uimahalliverkosto ja erinomaisia liikunta-ammattilaisia. Vesiliikuntapalveluista tulisi tehdä houkuttelevampia. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti luo siltä osin edellytyksiä terveyttä edistävään ja kuntouttavaan vesiliikuntaan. Liikeideana on ihmisten vesisuhteen parantaminen", Anttila kiteyttää.

Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin palveluihin kuuluvat niin kesäiset seikkailu-uimakoulut, LISCO-Ranttikset kuin vesiliikunnan ohjaajakurssitkin. Perheet voivat osallistua Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin järjestämiin vesileikkilomiin kylpylöissä eri puolella Suomea. Kunkin omaa vesiliikuntaharrastusta piristämään on myynnissä kelluttavia vesivöitä, joita käytetään syvän veden vesijuoksussa. Uimaopettajille ja vesivoimistelun ohjaajille on myytävänä käsikirjoja, kuten Vesileikit, Luontouimarin käsikirja ja videoita kuten Esteittä elämyksiin sekä Soveltava uimaopetus. Palveluihin kuuluvat myös räätälöidyt kehittämispalvelut vesiliikuntapalvelujen järjestäjille. Esimerkkeinä asiantuntijapalveluista ovat Suomen Latu Ry:n luontouintikoulutus ja Reumaliiton Vesiliikunnan teemavuosi 2003, joissa Suomalainen Vesiliikuntainstituutti on mukana kouluttajana ja asiantuntijana.

Vesivoimistelukirja julkaistaan 29.1.2003

Vesivoimistelu -kirja opastaa ja innostaa ihmisiä voimistelemaan vedessä elämän eri vaiheissa. Mukana on ohjeita raskausajan vesivoimistelusta ja vauvojen vesijumpasta aina eläkeläisten vesiliikuntaan. Kirjassa on myös huomioitu vesivoimisteluryhmien ohjaajat, jotka löytävät kirjasta harjoituksia erilaisille ryhmille ja liikkujille. Tämän lisäksi vesivoimistelusta kerrotaan niin perheliikuntamuotona kuin erilaisten sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen soveltuvana liikuntalajina sekä esitellään vesivyön käyttöä ja vesijuoksun perusteet. Kirjoittaja on fysioterapeutti ja vesiliikuntakouluttaja, joka julkaisi vuonna 2002 suositun Vesileikit -kirjan. Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri Paavo Rissanen on kirjoittanut kirjan esipuheen.

Arvostelukappaleet tiedotusvälineiden edustajille: Paula Arvas, kustannustoimittaja, Edita Publishing Oy, PL 710, 00043 EDITA, p. 020 — 450 2617, paula.arvas@edita.fi

 

Vesiliikunnan kehittämiselle oma keskus Jyväskylään

19. joulukuuta 2002

Jyväskylän seudulle ollaan perustamassa vesiliikunnan osaamisen ja kehittämisen keskusta. Pitkään haudottu idea toteutuu — Suomalainen Vesiliikuntainstituutti aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa.

Vesiliikunnalla on kova kysyntä. Tuoreen Liikuntatutkimuksen (SLU) mukaan aikuisistakin 12 % (510.000 henkilöä) harrastaa uintia ja 8 % (315.000 henkilöä) haluaisi harrastaa, mutta ei jostain syystä sitä tee. Muita nousevia lajeja ovat muun muassa vesirentoutus, vesivoimistelu eri muodoissaan sekä luonnonvesien hyödyntäminen terveysliikuntapaikkoina.

Uusi keskus hyödyntää alueellista osaamista tieteen, koulutuksen, vesiliikuntapalvelujen tuottamisen ja ohjaamisen sekä hyvinvointiteknologian alueella. Osaamiskeskus tulee tarjoamaan palveluja vesiliikuntapalvelujen käyttäjille, potentiaalisille harrastajille, vesiliikunnan ohjaajille ja järjestäjäorganisaatioille, kuten kunnille, uimahalleille, järjestöille ja kuntoutuslaitoksille. Palvelut ovat koulutusta, ohjauspalveluja, uusia vesiliikuntavälineitä sekä muita alaan liittyviä teknologiaratkaisuja ja kehittämispalveluja. Keskus on yksityinen, nimeltään Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy. Sen toimipaikka tulee rakenteilla olevaan hyvinvointiteknologiakeskukseen, Vivecaan, joka valmistuu elokuussa 2003 Hippoksen alueelle.

 

 

Kuvia

Vesiliikuntainstituutista saatavana julkaisuvapaita kuvia kysyttäessä.

Lisätiedot

Eevaliisa Anttila
Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy
Postiosoite: PL 120, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä
puh. 014 – 449 7921
GSM 040 749 3311
eevaliisa.anttila@vesiliikunta.com
www.vesiliikunta.com